Rask: Käden taitojen osaajia tarvitaan
Opetusministeri Maija Rask (sd.) painotti koulutusta ja työelämää pohtineessa seminaarissa muiden kuin tiedekorkeakoulujen opetuksen turvaamista, koska käden taitojen osaamisen tarve kasvaa tulevaisuudessa.Emme selviä Raskin mukaan suunnittelijoilla, johtajilla ja konsulteilla, vaan jonkun on tehtävä varsinaiset työtkin.
Rask kiittelee hallituksen koulutuspoliittista linjaa tasa-arvoistavaksi ja perusopetuksesta huolehtivaksi kaikilla tasoilla.
Opetusministerin mukaan hallituksen budjettiriihi kuumeni opetusministeriön määrärahojen osalta vain sopivasti, koska lämpötilaa kohottanut yliopistorahoitus käsiteltiin riihen ulkopuolella ns. tulevaisuuspaketin yhteydessä.
Opetusministerinä Rask saattoi keskittyä puolustamaan painopistealuettaan eli perusopetusta esikoulusta ammattikorkeakouluihin. Hallituksen sisällä näkökulmat saavat toisenlaisiakin painotuksia.
Esimerkiksi Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiirehtii korkeakoulujen kehittämislain uudistamista, koska tulevaisuuspaketti auttaa yliopistoja vain akuutista ahdingosta. Kokoomus vaatii yliopistojen perusrahoituksen lisäystä lähivuosien painopisteeksi.
Keskeisiin uudistuksiin kuuluva esiopetuksen käynnistyminen lähes kaikissa kunnissa saa kannatusta. Opetusministeri Rask torjuu kuitenkin mm. teollisuuden toiveet koulun aloittamisiän varhaistamisesta.
Teollisuuden ja työnantajien toimitusjohtaja Johannes Koroma on huolissaan liian pitkästä koulutusputkesta, joka pitenee vielä siitä, että nuoret joutuvat odottamaan koulutuspaikkaa.
Koroma tehostaisi oppimisjärjestelmiä, jaksottaisi koulutusaikaa, lisäisi kannustavia koulutustukia ja monipuolistaisi tutkintoja sen lisäksi, että lähettäisi lapset kouluun nykyistä aikaisemmin.
Koroman mukaan kuluvan vuosikymmenen kuluessa Suomessa avautuu noin 700 000 työpaikkaa, kun eläkkeelle siirtyvät lasketaan mukaan. Niihin tarvitaan työntekijöitä.
Koromakin osallistui työelämän ja koulutuksen yhteistyötä Tiedot, taidot ja osaaminen 2010 -seminaarissa Helsingissä.
TT:ssä puhutaan akateemisen oppisopimuksen tärkeydestä, mutta seminaarissa Rask nosti esille oppisopimuksen laajemmin. Oppisopimusjärjestelmä on 1990-luvun kuluessa laajentunut nelinkertaiseksi, ja ammattikoulutus siirtyy näin Raskin mukaan kohti eurooppalaista ammattikoulutusta.
Rask ilmoitti olevansa tyytyväinen, että hallinnonala saa budjetista merkittävät 30 miljardia, vaikka hän budjettiriihessä vielä esitti 62 miljoonan lisäystä.
Raskin mukaan suomalainen koulutuspolitiikka nojaa kahteen pilariin, joista toinen nousee ammattikorkeakouluun ja toinen yliopistoon. Molemmilla on oma tehtävänsä.
Keskeistä ministerin mukaan olisi hillitä muuttoliikettä hajauttamalla koulutuspaikkoja niin, ettei opinhaluisten ole pakkauduttava vain viiteen suureen kasvukeskukseen, vaan tarjolla olisi 30-40 pienempää kasvukeskusta, joista paluu takaisin kotiseudulle saattaisi olla nykyistä helpompaa.
MARGIT HARA
18.8.2000
