Masennus painaa monen yliopisto-opiskelijan mieltä
Masennus on yleisin yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyttä horjuttava oire. Opiskeluaikana mielenterveydellisiä ongelmia aiheuttavat muun muassa itsenäistymiseen, oman identiteetin löytämiseen, ammattiuran selkiytymiseen ja parisuhteeseen liittyvät vaikeudet.Yliopisto-, tiede-, ja taidekorkeakoulujen opiskelijat saavat apua ongelmiinsa esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä eli YTHS:ltä.
- Varsinkin hoitoa vaativaa depressiota potevien opiskelijoiden määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Suurilla paikkakunnilla YTHS:n mielenterveyspalveluja käyttää vuosittain kuusi prosenttia opiskelijoista, kertoo Turun YTHS:n vastaava psykiatri Ilpo Lahti.
Nyky-yhteiskunnassa vallitseva epävarmuus sekä huoli tulevasta aiheuttaa monelle opiskelijalle murheita. Ilpo Lahden mukaan nuorten aikuisten erilaiset identiteettihäiriöt ovat lisääntyneet.
- Jäsentymättömät ongelmat, kuten kysymykset kuka minä olen, tyhjyyden tunteen kokeminen tai oman sisäisen maailman kaoottisuus ovat yhä yleisempiä, Lahti kuvailee.
Kasautuvat ongelmat saattavat johtaa mahdollisen masennuksen voimistumiseen. Usein masennus voi ilmetä erilaisina addiktioina kuten alkoholin juomisena, Internetin liiallisena käyttönä tai muina riippuvuuksina.
Opiskelijoilla masennus heijastuu myös paikalleen juuttumisena ja opintojen jumiutumisena tai pysähtymisenä.
- Energisillä nuorilla ja opiskelijoilla masennus saattaa lisäksi ilmetä rajattomana tekemisenä ja osallistumisena, kertoo Helsingin YTHS:n johtajapsykiatri Kari Pylkkänen.
Pylkkäsen mukaan liiallisen touhuamisen taustalla voi kuitenkin olla opiskelijan yritys kieltää oma masennus ja vaikeus hyväksyä itsensä.
Syömishäiriöt, suorituspaineet ja yksinäisyys
Nuorten keskuudessa yleistyneitä syömishäiriöitä tavataan varsinkin naisopiskelijoilla.
- Määrällisesti syömishäiriöisten osuus YTHS:ltä apua hakevista opiskelijoista ei ole suuri, mutta syömishäiriöiden yleistyminen on hälyttävää. Varsinkin ahmimishäiriö eli bulimia on selvästi lisääntynyt, Lahti painottaa.
Osa opiskelijoista kokee suorituspaineet ja kilpailutilanteen liian koviksi. Oman huonouden ja hyväksymättömyyden kokemukset masentavat entisestään.
- Kilpailu on nykyään kovempaa ja tavoitteisiin pääseminen vaikeampaa. Vaikka opiskelija olisi kuinka hyvä, hänellä voi olla tunne, ettei hän yritä tarpeeksi, Ilpo Lahti tuumaa.
Yksinäisyys tai ulkopuolelle jäämisen kokemukset eivät ole harvinaisia ylipisto-opiskelijoiden keskuudessa.
- Yksinäisyys on iso ongelma. Suomalainen yliopistokulttuuri jättää opiskelijan melko yksin. Se näkyy varsinkin tiedekunnissa, joissa kurssimuotoinen opetus on vähäistä, Kari Pylkkänen harmittelee.
Nuoria opiskelijoita vaivaavat myös erilaiset ahdistuneisuushäiriöt. Lisäksi monet kohtaavat vaikeuksia jatkuvan rahan puutteen vuoksi.
Gradu saattaa laukaista ongelmat
Opintoihin liittyvien ongelmien peitteleminen ja niiden kasautuminen pulpahtaa usein pintaan valmistumisen lähestyessä. Varsinkin pro gradu-työn tekeminen saattaa laukaista sisällä kuohuneet kriisit.
- Gradua tehdessä nuoren on suoriuduttava suuresta henkilökohtaisesta ponnistuksesta. Silloin pitkään piilevinä pysyneet mielenterveyden ongelmat kärjistyvät, Kari Pylkkänen kertoo.
Nuorten ongelmat liittyvät usein eron hetkiin. Koko nuoruusikä on kasvua irti erilaisista riippuvuussuhteista ja uusien aikuisuuden suhteiden luomista.
- Gradu on myös eräänlainen erotapahtuma. Siinä opiskelu on päättymässä, työelämään siirtyminen on edessä ja nuoren pitäisi olla itsensä kanssa sinut, Kari Pylkkänen tuumii.
Varhainen avun hakeminen estää opiskelijan vakavat kriisit
Mielenterveyteen vaikuttavien murheiden kanssa kamppailevan nuoren kannattaa hakea varhain apua. Pienet ongelmat saattavat paisuvat omassa mielessä nopeasti liian suuriksi.
Arkipäiväisissä vaikeuksissa helpottaa avautuminen ja keskusteleminen lähimmäisen kanssa. Muutamissa yliopistokaupungeissa opiskelijoille on tarjolla vertaisapua.
Esimerkiksi helsinkiläinen yliopisto-opiskelija voi keskustella ongelmistaan toisen opiskelijan kanssa opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:ssä. Nyytin lukukausien aikaan päivystävän puhelimen numero on 09-684 066 55.
Jos ongelmat tuntuvat vaikeilta ja ylitsepääsemättömiltä, opiskelija saa apua Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön lisäksi esimerkiksi oman paikkakunnan mielenterveyspalveluista.
YTHS:n mielenterveyspalvelut tarjoavat ensisijaisesti kriisiapua ja jonkin verran pitkäkestoista psykoterapiaa.
- YTHS:n mielenterveyspalveluissa potilaan tilanne tutkitaan ja jos on tarvetta, hänet ohjataan eteenpäin pitempään jatkohoitoon, kertoo psykiatri Ilpo Lahti.
YTHS:llä käyvän potilaan ensimmäiset neuvontakäynnit johtavat usein kriisi- ja lyhytkestoiseen psykoterapiaan.
YHTS:ssä pitkäkestoista psykoterapiaa voidaan resurssipulan vuoksi antaa vain vähän, suurin osa sitä tarvitsevista ohjataan esimerkiksi Kelan tuella hoitoon yksityiselle sektorille.
Mielenterveyspalveluja YTHS:ltä hakeva nuori voi jonojen vuoksi joutua odottamaan reilun viikon ennen vastaanotolle pääsyä.
- YTHS:n Mielenterveyspalveluissa tarjonta on resurssien vuoksi rajallista, vaikka kysyntää olisi paljon. Kriisitilanteissa aika voi kuitenkin järjestyä nopeastikin vaikka YTHS ei toimi päivystysperiaatteella, Lahti kertoo.
STT-MH
18.8.2000
