Maatalouden suojavyöhykkeiden suunnittelu etenee läntisellä Uudellamaalla
Lohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan kunnissa sijaitsevilla Karjaanjoen vesistöalueilla aloitetaan peltojen suojavyöhykkeiden ja maisemanhoidon yleissuunnitelman laadinta.Uudenmaan ympäristökeskuksen tavoitteena on paikallistaa kohteet, joiden valumat kuormittavat pahiten vesistöä. Maisemanhoidossa keskitytään jokilaaksojen ympäristöön.
Uudenmaan ympäristökeskuksen suunnittelijan Riitta Junttilan mukaan projekti jatkaa vesistön pohjois- ja länsiosissa aikaisemmin tehtyä vastaavaa työtä.
Viljelijöiden ja paikallisviranomaisten kanssa yhteistyössä laadittava yleissuunnitelma ei velvoita maanomistajia suojavyöhykkeiden perustamiseen.
Jos viljelijä kuitenkin innostuu asiasta, maatalouden erityisympäristötukea maksetaan ensisijaisesti sellaisille tiloille, jotka kuuluvat yleissuunnitelman alueeseen.
Ympäristötuen määrä viljelymaasta suojavyöhykkeeksi muutetulle pellolle voi nousta jopa 4 000 markkaan hehtaaria kohden.
Taloudellinen kannattavuus vaihtelee
Riitta Junttilan mukaan suojavyöhykkeen perustamisen taloudellisuus riippuu viljelijän näkökulmasta suuresti viljeltävistä kasveista, maaperän laadusta ja ilmoistakin.
- Joka tapauksessa suojavyöhykkeet vähentävät ravinteiden kulkeutumista vesistöihin ja lujittavat esimerkiksi sortumaherkkiä jokipenkereitä, Junttila sanoo.
Varsinkin viljelyteknisesti hankalien mutkikkaiden jokireunustojen muuttaminen suojavyöhykkeeksi on kannattavaa. Vyöhykkeiden perustamispäätöstä saattaa tukea myös lyhentynyt sopimusaika.
- Entisten kahdenkymmenen vuoden sijasta sopimusaika vaihtelee nyt viidestä kymmeneen vuoteen, Junttila kertoo.
Viljelijät saavat yleissuunnittelun alkamisesta postia aivan lähiaikoina. Lohjanjärven Maikkalanselän ja Karstunlahden valuma-alueiden maastotyöt tehdään elo-syyskuun aikana.
Suojavyöhykkeiden osalta suunnitelman pitäisi olla valmis vuoden loppuun mennessä. Maisemanhoidon yleissuunnittelu jatkuu vielä ensi vuoden puolella Nummi-Pusulassa.
STT-MH
18.8.2000
