Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti
British Telecom valtaa
saksalaisen Interkomin
Brittiläinen puhelinyhtiö British Telecommunications (BT)
vahvistaa jalansijaansa Saksan maaperällä. Yhtiö kertoi
torstaina, että se aikoo korottaa omistuksensa saksalaisesta
Viag Interkomista 90 prosenttiin.
Britannian suurimmalla puhelinyhtiöllä on jo hallussaan 45
prosenttia saksalaisyhtiöstä. Nyt se aikoo käyttää optiotaan
ostaa toiset 45 prosenttia saksalaiselta energiayhtiö E.ON:ltä.
Kaupan hinnaksi tulee 6,7 miljardia euroa eli lähes 40 miljardia
markkaa. Summalla BT saa haltuunsa Saksan kolmanneksi
suurimman puhelinyhtiön, joka tarjoaa sekä lankapuhelin- että
kännykkäliittymiä. Viag Interkom on vahvasti mukana myös
parhaillaan käytävässä Saksan umts-huutokaupassa.
Kauppa on BT:n kolmas suuri hankinta Euroopassa lyhyen ajan
sisällä. Yhtiö on ollut hiljattain ostoksilla Hollannissa ja
Irlannissa.
Kasvun hintana on ollut yhtiön velkaantuminen.
Osakemarkkinat ovat reagoineet velan paisumiseen, ja BT:n
osake oli torstaina selvässä laskussa Lontoon pörssissä. Yhtiön
strategia- ja kehitysjohtaja Pat Gallagher ei kuitenkaan
murehdi asiaa.
- Olemme päättäneet saada sen (velan määrän) alas. Mutta
olenko minä huolissani siitä? En, hän sanoi.
Sijoittajien epäluuloista huolimatta analyytikot olivat sitä
mieltä, että BT:llä alkaa olla koossa vahvat aseet voimakkaasti
kasvaville markkinoille. Yhtiön pääjohtaja Peter Bonfield lisäsi
BT:n osoittaneen nyt, että koko Eurooppa on sen
kotimarkkina-aluetta.
Saksalaisprofessori:
Euron vahvistuminen
edellyttää
rakenneuudistuksia
Yhteisvaluutta euron kurssikehitys pysyy nuivana,
elleivät suuret euromaat kykene toteuttamaan
tarvittavia rakenteellisia uudistuksia. Näin arvioi
Saksan hallituksen talouspoliittisiin
neuvonantajiin kuuluva professori Rolf Peffekoven.
Hän uskoo, että Euroopan keskuspankki joutuu
nostamaan ohjauskorkoaan kuluvan vuoden
lopulla torjuakseen heikon euron aiheuttamia
inflaatiopaineita.
- Niin kauan kuin euroalueen suuret taloudet eli
Saksa, Ranska ja Italia viivyttelevät
rakenneuudistuksissa, en usko myönteiseen
käänteeseen euron kurssikehityksessä, Peffekoven
totesi uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Hänen näkemyksensä poikkeavat eräistä
viimeaikaisista poliitikkojen ja analyytikkojen
arvioista, joissa yhteisvaluutalla nähdään olevan
nousupotentiaalia.
Peffekoven kiittelee verouudistuksia, jotka Saksan
hallitus ajoi läpi heinäkuussa. Parhaillaan
Saksassa puuhataan eläkejärjestelmän
uudistamista, ja Peffekoven suhtautuu
luottavaisesti hankkeen toteutumiseen.
- Eläkejärjestelmän ongelmat voidaan ratkaista
vain perusteellisilla uudistuksilla, ei yksittäisillä
keinoilla, Peffekoven tähdensi.
Maailman lääkemyynti
kasvaa nopeasti
Maailman lääkemarkkinat kasvoivat vuodessa
kymmenen prosenttia. Lääkkeitä myytiin 13
avainmarkkinalla yhteensä 216,2 miljardilla
dollarilla eli 1 409 miljardilla markalla, arvioi
terveydenhoitoalan tiedottamiseen keskittynyt
IMS Health -yritys. IMS:n mukaan nämä 13 maata
kattavat koko maailman lääkemarkkinoista noin
60 prosenttia.
Lääketeollisuuden rattaita pitää pyörimässä
lähinnä Pohjois-Amerikan markkinat. Maailman
suurimmilla lääkemarkkinoilla USA:ssa lääkkeiden
myynti kasvoi 15 prosenttia ollen arvoltaan 91,2
miljardia dollaria.
Kanadassa kasvua oli peräti 17
prosenttia, mutta arvoltaan lääkekauppa oli
isoveljeen verrattuna vain murto-osa, 5,3
miljardia.
Kakkospaikkaa hallussa pitävä Japani osti
lääkkeitä 50,9 miljardilla, missä oli kasvua vuoden
takaisesta viisi prosenttia.
Latinalaisen Amerikan lääketilausten viime
vuosien laskutrendi kääntyi yhden prosentin
kasvuksi. Lääkekauppaa käytiin siellä 12,9
miljardilla dollarilla.
Saksalla lääkekauppa oli arvoltaan 15 miljardia,
Ranskassa 14 miljardia ja Italiassa sekä
Iso-Britanniassa molemmissa reilut yhdeksän
miljardia.
Eniten myyntiä lisännyt lääkeryhmä oli
keskushermostolääkkeet, joille kasvua kertyi 14
prosenttia. Suurimpana ryhmänä pysyivät edelleen
sydän- ja verisuonitauteihin käytettävät lääkkeet
42,2 miljardin dollarin vuosimyynnillä.
Koonnut: IA
18.8.2000
Talous-sivulle
|