Suomenlahdella huolestuttavan paljon hapettomia alueita
Ympäristöhallinnon tutkimusalus Muikun lähes kahden viikon tutkimusmatka Kymen ja Uudenmaan rannikkovesille sekä Saaristomerelle päättyy torstaina Helsinkiin. Alustavien tutkimustulosten mukaan merenpohjan tila Suomenlahdella on viimevuotista huonompi.
Hapettomia alueita löydettiin tämän kesän matkalla 16, kun niitä viime kesänä havaittiin 13.
Alueiden lukumäärää merkittävämpää on se, että moni tämän kesän hapettomista pohjanäytteistä edustaa laajaa pohja-aluetta, kun kesän 1999 hapettomat pohjat sijaitsivat valtaosin saariston pienissä syvänteissä.
Lisäksi useilla saariston näyteasemilla hapettomuus
oli tänä kesänä edennyt sedimentin pinnasta myös pohjanläheiseen vesikerrokseen.
Vastaavaa ilmiötä ei vuosi sitten todettu yhdelläkään näytepaikalla.
Merenpohjan tila on huonoin itäisellä Suomenlahdella sekä läntisen Uudenmaan saaristossa.
Saaristomerellä pohjat ovat sen sijaan hyvässä kunnossa. Hapetonta pohjaa tavattiin
kuitenkin sielläkin kahdessa syvänteessä Hiittisten alueella.
Ns. sisäinen kuormitus Suomen
eteläisissä rannikkovesissä on huomattavan suuri, kun vuosien mittaan rannikkovesiin
joutuneet ravinteet siirtyvät pohjalietteestä uudelleen veteen ja kuluttavat happea.
Ravinteisuutta lisäsi vielä Loviisan ja Hangon välisellä vesialueella meriveden kumpuaminen,
jonka takia pintakerroksen ravinnepitoisuudet olivat monin paikoin selvästi kohonneita.
Voimakkaiden tuulten takia sinilevälauttoja ei Muikun matkalla havaittu, vaikka levää olikin
veteen sekoittuneena.
Myrkytön sinilevä Aphanizomenon oli valtalaji lähes kaikilla
havaintopaikoilla. Myös toiseksi eniten havaittu levälaji oli sinilevä, myrkyllinen Nodularia.
Suomen eteläisten rannikkovesien tila ei ole viime vuosina parantunut huolimatta siitä, että
maalta mereen tuleva kuormitus aleni selvästi 1990-luvulla.
Sisäinen kuormitus voi olla
rannikkovesien merkittävä rehevöittäjä, koska jo muutama neliökilometri hapetonta pohjaa
vastaa fosforikuormitukseltaan keskisuuren kaupungin puhdistettuja jätevesiä.
Suomen ympäristökeskus toteutti tutkimusmatkan yhteistyössä Kaakkois-Suomen,
Uudenmaan ja Lounais-Suomen ympäristökeskusten kanssa. Tutkimusalus Muikulla
työskenteli samanaikaisesti kymmenen tutkijaa.
Matkan tarkoitus oli toteuttaa tavanomaista
tarkemmin rannikkovesien kesäseurantaa, kartoittaa leväkukintoja ja selvittää meren
pohjien tilaa. Ålandsbanken tuki matkaa luontotilinsä bonuksen tuotolla.
Muikun lisäksi Itämeren tilaa on elokuussa kartoittanut Merentutkimuslaitoksen Aranda, joka tutkii lähinnä ulkomeren tilaa.
Jos Venäjä antaa tarvittavat luvat, Suomen ympäristökeskus järjestää Muikulla
tutkimusmatkan itäisimmälle Suomenlahdelle syyskuussa. Matkan tarkoituksena on pohjien
tilan ja sisäisen kuormituksen selvittäminen yhteistyössä venäläisten tutkijoiden kanssa.
IA
18.8.2000
Kotimaa -sivulle
|