Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Hälytyspäivystäjän työ yhä useammin neuvontaa ja ohjausta



Aluehälytyskeskuksen hälytyspäivystäjä saattaa työssään joutua vastaamaan yhtä hyvin puhelinkysymyksiin siitä, tarvitseeko lapsi Buranaa kuin hälyttämään palokuntaa palopaikalle, hälytyspäällikkö Maria Nousila-Wiik Helsingin juuri kymmenen vuotta täyttäneestä aluehälytyskeskuksesta kertoo.


- Kaupunkiyhteiskuntaan liittyvä elämäntapa ja yhteiskunnan muutokset, kuten ihmisten yksinäisyys ja turvattomuus heijastuvat myös aluehälytyskeskuksen toimintaan meille 112-numeroon tulevissa puheluissa, Nousila-Wiik sanoo.

Aluehälytyskeskusten hälytyspäivystäjien ammatti on varsin nuori. Ensimmäiset aluehälytyskeskukset aloittivat toimintansa vuodesta 1975 lähtien. Siitä lähtien hälytyspäivystäjiä on koulutettu hätäkeskuksien palvelukseen.

Nykyään hälytyspäivystäjät saavat oppinsa Kuopiossa sijaitsevassa Pelastusopistossa. Koulutus kestää puoli lukuvuotta ja koostuu lainsäädännöllisistä ammattiaineista, palo- ja pelastustoimen tekniikkaan liittyvistä aiheista sekä tietotekniikasta ja viestinnästä.

Valtaosa opinnoista koostuu sosiaali- ja terveystoimeen sekä sairaankuljetukseen liittyvistä aineista.

- Näillä aineilla on suuri merkitys hälytyspäivystäjän työssä, sillä noin 80 prosenttia hätäkeskuksien työstä liittyy sairauskuljetuksiin sekä sosiaali- ja terveyspuolen ohjaukseen ja neuvontaan.


Soittokynnys pidetään matalana

Hälytyspäällikkö Nousila-Wiikiä eivät häiritse viimeisten kymmenen vuoden aikana lisääntyneet kyselypuhelut. On parempi, että soittamisen kynnys pidetään matalana, koska puhelujen joukosta löytyvät silloin myös todelliset hälytystarpeet.

Joskus kysely sairaan vanhuksen hoitopaikkamahdollisuuksista paljastaa esimerkiksi sairaankuljetuksen tarpeen.
- Ihmisten omaan turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat aina tärkeitä, Nousila-Wiik korostaa.

Hälytyspäivystäjä vastaa työvuorossaan keskimäärin sataan puheluun. Viestintätaitoja koettelee puhelujen valtavan määrän lisäksi se, että soittajaa ei näe, vaan yhteys syntyy pelkän puheen välityksellä.

Hälytyspäivystäjiltä vaaditaankin monipuolisia viestintä- ja kommunikaatiotaitoja todellisen hädän tunnistamiseksi.
- Kokeneen päivystäjän tunnistaa siitä, että hän osaa lukea puhelua rivien välistä.

Maalaisjärki, tietty jämäkkyys sekä vuorotyön sietokyky kuuluvat myös hälytyspäivystäjän toivottaviin ominaisuuksiin. Oman elämän hallintakyky auttaa pitämään itsestä huolta vuorotyön paineiden kestämiseksi.

Aluehälytyskeskukset huolehtivat kuntien sairaankuljetus-, palo- ja pelastustehtävänannoista. Sen lisäksi ne välittävät vuosittain kymmeniä tuhansia puheluita poliisille ja muille viranomaisille.

STT-IA
18.8.2000


Kotimaa -sivulle