Pyhistä ristiriitaa Venäjän yhteiskuntaan
Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n ja hänen perheensä julistaminen pyhiksi on jakanut Venäjän ortodoksisen kirkon ja myös koko yhteiskunnan kahtia.Kirkko yritti löytää ratkaisussaan kompromissin, mutta sekään ei varmaan tyydytä kaikkia - jos ketään.
Kun Venäjän ortodoksisen kirkon edelliseen piispainkokoukseen vuonna 1996 tuotiin sama esitys, asiaa valmistelleen valiokunnan puheenjohtaja, metropoliitta Juvenali sanoi, ettei tsaariperheen pyhäksi julistamiselle ole riittäviä edellytyksiä.
Nyt Juvenali kuitenkin esitti Nikolai II:n, hänen vaimonsa ja kolmen tyttärensä julistamista pyhäksi. Vaikka monien mielestä mikään ei ole tällä välin muuttunut, ratkaisua pidetään kirkon johdossa kuitenkin tärkeänä.
Sen odotetaan lämmittävän myös Venäjän sisällä toimivan kirkon ja ulkovenäläisten parissa toimivan kirkon välisiä viileitä suhteita. Ulkomailla toimiva Venäjän ortodoksikirkko julisti Nikolai II:n pyhäksi jo vuonna 1981.
Venäjän ortodoksinen kirkko ei ole virallisesti tunnustanut, että vuonna 1998 Jekaterinburgista Pietariin siirretyt hautajäännökset olisivat tsaariperheen maallisia jäännöksiä. Pyhäksi julistamisen jälkeen kirkon pitäisi joka tapauksessa ottaa kantaa siihen, missä tsaariperheen hauta sijaitsee.
Venäjän kirkko korostaa nyt päätöksessään, ettei se julista viimeistä tsaaria vanhurskaaksi, vaan marttyyriksi. Kirkko ei siten hyväksy välttämättä kaikkea sitä, mitä Nikolai II teki hallitusaikanaan.
Monien piispojen mielestä tsaari toimi varsinkin viime vuosinaan vastuuttomasti. Kirkon jyrkin siipi syyttää viimeistä tsaaria mm. sellaisista synneistä kuin tupakoinnista.
Tsaariperhe julistetaan pyhäksi sen vuoksi, että bolshevikit murhasivat sen vuonna 1918. Monet kirkon miehet ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei pelkkä murha riitä pyhäksi julistamiseen. He sanovat, ettei tsaariperhettä murhattu uskonsa, vaan yhteiskunnallisen asemansa vuoksi.
Jotkut pyhäksi julistamista puolustavat ovat väittäneet tässä yhteydessä, että tsaari joutui juutalaisklikin murhaamaksi ja että juuri siksi murhalla olisi ollut myös uskonnollinen motiivi.
Kun kirkon piirissä kiistellään siitä, täyttääkö tsaarin perhe pyhälle asetettavat vaatimukset, maallinen yhteiskunta seuraa tapahtumaa toisesta näkökulmasta.
Venäjällä kysytään nyt, asettuuko ortodoksinen kirkko avoimesti tukemaan monarkiaa yhteiskuntamuotona. Monien mielestä kirkko häiritsee vakavasti muutenkin ongelmallista demokratisointiprosessia.
Venäjän vasemmistolaisten mielestä tsaari oli suuri rikollinen. Vaikka monet heistä tuomitsevatkin perheen ampumisen, eivät he myöskään katso hyvällä sitä, että tsaarista nyt tehdään pyhä.
STT-IA
18.8.2000
