Kouluopetuksesta etsitään kulttuurin murtajaa

Matematiikka on inhimillistä

Myös matematiikan leimaaminen kaikelle humaanille vieraaksi insinööri-ilmiöksi väsyttää alan väkeä.

- Matematiikkaa ovat rakentaneet oikeat ihmiset, huomautti ylitarkastaja Leo Pahkin Opetushallituksesta viikonloppuna Helsingissä pidetyssä Koulumatematiikka 2000 -tapahtumassa.

Samaa mieltä olivat muutkin esiintyjät.

- Olen kummastunut lukiessani mielipiteitä, joiden mukaan esimerkiksi koulussa matematiikan merkitys rajoittuisi tiettyyn "ahtaaseen" tieteellis-tekniseen elämänpiiriin, jonka vastakohdaksi olisi nostettava laajemmin inhimillinen kulttuuri, suomi professori Raimo Lehti omassa alustuksessaan.

Hänen mielestään tällaiset mielipiteet osoittavat silkkaa sokeutta matematiikan kulttuuriarvoille.

Ihan helpoksi matematiikkaa ei kuitenkaan tee mikään, myöntää professorikin.

- Matematiikka on kieltämättä vaikeaa. On murheellista, jos tämä johtaa tietoyhteiskunnaksi itseään mainostavassa yhteiskunnassa matematiikan syrjäytymiseen sellaisinaan hyväksyttyjen kulttuuriarvojen piiristä, Lehti huomautti.

Kaikki hauskaa ja helppoa

Kun suomalaisten matemaattista yleissivistystä yritetään yhteisillä talkoilla nostaa, joudutaankin miettimään myös koulun nykykulttuuria. Matematiikka istuu huonosti kuvaan, jos kaiken pitää olla helppoa ja hauskaa.

Luokanopettajaliiton puheenjohtaja Jarmo Salomaa pohtii esimerkiksi sitä, miten kotiläksyjen vähentyminen vaikuttaa matematiikan oppimiseen. Muutama vuosikymmen sitten läksyjen parissa oli luontevaa puurtaa muutama tunti illassa, mutta arvot ovat muuttuneet ja nuorille halutaan nyt varata aikaa harrastamiseen.

Salomaa ei silti usko, että aika olisi ainoa keino parantaa oppimistuloksia. Hän toppuuttelee toiveita matematiikan tuntimäärien lisäämisestä, koska opetusmenetelmissäkin olisi kehittämisen varaa.

Matemaattisten aineiden opettajien liitosta ollaan vankasti toista mieltä. Siellä arvellaan, että menetelmät eivät auta, jos niiden käyttämiseen ei ole aikaa.

Sekä Salomaa että professori Erkki Pehkonen Turun yliopistosta kyselivät Koulumatematiikka-tapahtuman tiedotustilaisuudessa myös työrauhan perään. Pehkonen kaipasi takaisin esimerkiksi tasokurssien tapaisia järjestelyjä, jotta oppimishaluisilla olisi mahdollisuus työskennellä häiriöttä.

Ymmärtäminen auttaisi

Aika yleisesti kuitenkin uskotaan, että koulumatematiikasta saisi opetusta uudistamalla vähintään siedettävämpää. Samalla oppikin voisi mennä paremmin perille.

Ylitarkastaja Pahkin korosti alustuksessaan, että oppimisen iloa lisäisi havainnollistava opetus ja yhteys arkeen.

- Matemaattinen ajattelu kehittyy, kun oppijalle tarjotaan mahdollisuus itse löytää uudelleen se, mitä joku toinen on jo aiemmin oivaltanut, hän huomautti.

- Pelkän laskutaidon korostaminen ilman periaatteiden ymmärtämistä vaikeuttaa matematiikan soveltamista arkielämään, muistutti myös Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala.

Hän vaati vastuuseen opettajien lisäksi oppimateriaalin tuottajia:
- Oppikirjojen sisällöt on saatava ajan tasalle. Niiden tulee tukea ja kannustaa oppilaita itsenäiseen ajatteluun, sillä matematiikka on lähinnä ajattelutapa, joka tarjoaa oppilaille mieluisia elämyksiä ja kokemuksia myös ilman erityisiä teknisiä apuvälineitä.

STT-VT
17.3.2000

Ajassa -sivulle