Työkyvyn vievät sairaudet johtuvat harvoin yksin perimästä
Työntekijöiden geenitestaus olisi käytännössä hyödytöntä
Työpaikoille tulevilla geenitesteillä on viime aikoina
peloteltu ihmisiä, jotka jo
muutenkin ovat huolissaan yksityisyyden viimeisten
rippeiden katoamisesta.
Uhkakuva on sellainen, että työntekijältä tai työnhakijalta
otetaan geeninäyte,
mistä selvitetään henkilön riski sairastua
tulevaisuudessa vakaviin perinnöllisiin
tauteihin. Näin työnantaja voisi karsia
potentiaaliset sairastujat pois jo ennakolta.
Ajatus geeniseulonnasta on herättänyt keskustelua
siitä, mihin yksilönsuojan
rajat pitäisi vetää. Monien pelkona on ollut, että
ihmiset jaetaan perimän
perusteella A- ja B-kansalaisiin.
- Tekniset edellytykset sille, että geenitestejä
alettaisiin tehdä työpaikoilla
laajemmin, ovat olemattomat, sanoo ylilääkäri
Helena Kääriäinen Väestöliiton
perinnöllisyysklinikalta.
Kääriäisen mukaan nykyisillä geenitesteillä ei saada
selville sellaisia yleiseen
työkykyyn vaikuttavia sairauksia, joita olisi
vähänkään mielekästä seuloa
työntekijöistä.
- Useimpia työnantajia ehkä kiinnostaisi, onko
työntekijällä riski sairastua
kroonisiin selkäsairauksiin tai mielenterveyden
häiriöihin. Tällaisia testejä ei
kuitenkaan ole olemassa. Näissä suurissa
kansantaudeissa on niin monta eri
tekijää. Ne eivät johdu pelkästään geeneistä,
Kääriäinen kertoo.
Testien hyödyt
teoreettisia
Yksittäisestä geenivirheestä johtuvia tauteja
tunnetaan tällä satoja, jopa
tuhansia. Osaan näistä taudeista on olemassa
geenitesti.
- Nämä taudit ovat kuitenkin niin harvinaisia, ettei
niitä kannata seuloa
työntekijöistä. Tällainen on esimerkiksi
Huntingtonin tauti, joka aiheuttaa
dementoitumista jo keski-iässä. Tätä geeniä kantavia
sukuja on Suomessa
kuitenkin vain muutamia kymmeniä, Kääriäinen toteaa.
Toistaiseksi yhdellä geenitestillä voidaan selvittää
henkilön riski sairastua vain
yhteen tiettyyn tautiin.
- Sellaista testiä ei ole näköpiirissä, jossa
yhdestä näytteestä voitaisiin seuloa
kaikki perinnölliset sairaudet.
Kääriäinen itse voisi hyväksyä työntekijän
geenitestauksen joissakin hyvin
teoreettisissa tapauksissa. Tällainen tilanne voisi
syntyä, jos työssä käytettäisiin
esimerkiksi jotain kemikaalia, jonka yhdessä
tietynlaisen aineenvaihdunnan
kanssa tiedettäisiin aiheuttavan syöpää.
- Toisaalta, eihän syöpää aiheuttavia aineita saisi
ylipäätään käyttää
työpaikoilla, Kääriäinen muistuttaa.
Tietenkin, jos olisi olemassa täysin piittaamaton
työnantaja, hän voisi ottaa töihin
vain myrkyille ja säteilylle immuuneja
työntekijöitä. Näin työnantajan ei tarvitsisi
investoida turvallisempaan työympäristöön.
Tietämätön testaaja
on suurin riski
Se, että työnantajan kannalta käyttökelpoisia
geenitestejä ei ole vielä olemassa,
ei tietenkään estä työnantajaa käyttämästä
mielivaltaisesti joitakin jo olemassa
olevia testejä.
- Työnantajan edustaja ei välttämättä ole kovin
hyvin selvillä geenitesteistä. Hän
saattaisi tehdä työnhakijalle jonkun testin, missä
ei ole mitään järkeä.
Kääriäisen mukaan tällainen järjetön seulonta olisi
vaikkapa se, että työnantaja
lähtisi etsimään AGU-taudin kantajia ja päättäisi
olla ottamatta näitä töihin.
- Taudin kantajuus on suhteellisen tavallista ja se
löytyisi varmasti monesta
hakijasta. Se ei aiheuta kantajalleen koskaan
mitään, mutta se voi aiheuttaa
lapselle riskin.
Kääriäinen on kuullut huhuja, joiden mukaan
ylilyöntejä olisikin jo tapahtunut, ei
tosin Suomessa.
- Maailmalla on tosiaan saattanut tapahtua, että
työnantajat ovat etsineet
jonkin harvinaisen taudin kantajia pelkästään sen
vuoksi, että tällainen geenitesti
on tullut markkinoille. Yhtä hyvin voisi ajatella,
ettei oteta töihin sellaisia ihmisiä,
joilla on A-veriryhmä, Kääriäinen sanoo.
STT-VT
17.3.2000
Kotimaa -sivulle
|