Työkyvyttömyyseläkkeen karenssi kohdistuu kaikkein huono-osaisimpiin
Työkyvyttömyyseläkkeeseen neljä vuotta sitten säädetty 300 arkipäivän odotusaika on Kansaneläkelaitoksen tutkijan Helka Hytin mukaan pikaisesti poistettava. Nykyisellään se heikentää pienen, puolustuskyvyttömän ihmisjoukon toimeentuloa ja sysää heitä syrjäytymisen tiellä eteenpäin.Hytin selvityksen mukaan karenssiin joutuneista 46 prosenttia on mielenterveyspotilaita tai lievästi kehitysvammaisia. Toiseksi suurin sairausryhmä oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja kolmanneksi suurin hermoston sairaudet.
Tutkimus siitä, ketkä tästä odotusajasta ovat kärsineet, on julkaistu tuoreimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.
Työkyvyttömyyseläkkeen odotusaika koskee vain kansaneläkettä. Vuonna 1996 voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan sairauspäivärahaoikeutta vailla olevat ihmiset joutuvat odottamaan 300 arkipäivää työkyvyttömyyseläkkeen alkamista. Viime vuonna karenssi koski noin 1 200:aa ihmistä ja tapausten määrä näyttää olevan kasvusuunnassa.
Odotusajan merkitystä ei ole ymmärretty
Hytti perää nyt julkista keskustelua, jota karenssin säätämisen aikana ei käyty lainkaan.
- Kansaneläkkeen odotusaika on epäonnistunut lainmuutos, jonka merkitystä lainsäätäjä ei itsekään ilmeisesti kaikilta osin ole ymmärtänyt, Hytti arvelee.
Karenssiaika säädettiin laman aikana hätäisesti muiden sosiaaliturvaleikkausten yhteydessä. Sen merkitys sosiaalimenojen säästöissä on Hytin mielestä kuitenkin vähäinen.
- Odotusaika vähentää kansaneläkemenoja vuosittain 25 miljoonalla markalla, mutta tästäkin "säästöstä" kunnat maksavat huomattavan osan toimeentulotukena, Hytti laskee.
Vaikutukset kohtuuttomia
Eläkkeen odotusajasta pitäisi Hytin mielestä keskustella ennen kaikkea sen vuoksi, että yksittäisille ihmisille sen vaikutukset ovat usein kohtuuttomia. Säännöksiin liittyy työkyvyttömien oikeusturvan kannalta myös lainsäädännöllisiä ristiriitaisuuksia.
- Odotusaika on epäoikeudenmukainen, epätarkoituksenmukainen, hallinnollisesti vaikea sekä perustuslain perusoikeussäännösten kannalta erittäin kyseenalainen, Hytti sanoo.
Perusoikeusuudistuksen mukaan kansalaisilla on esimerkiksi työkyvyttömyyden sattuessa oikeus perustoimeentulon turvaan, joka on suurempi kuin mitä viimesijainen toimeentulotuki tarjoaa.
Odotusajan piiriin sattumanvaraisesti
Karenssit perustuvat Hytin mukaan ansiotyöhön osallistumista palkitsevaan sosiaaliturva-ajatteluun.
Työkyvyttömyyseläkkeen odotusaika näyttää siis lähinnä jälkikäteiseltä rangaistukselta niille, jotka eivät ole osallistuneet työmarkkinoille välittömästi ennen työkyvyttömyyden toteamista.
- Sen piiriin voi päätyä myös melko sattumanvaraisesti, Hytti uskoo.
Karenssilla lyödään usein moninkertaisesti huono-osaisia ihmisiä, mutta toisaalta sen piiriin joutuu myös ihmisiä, jotka ovat syrjäytymisen alkutaipaleella, kuten nuoret mielenterveyspotilaat.
Eläkkeen odotusaika työntää ihmisiä eteenpäin syrjäytymisen tiellä, koska perusturva evätään usein siinä vaiheessa, jolloin kehitystä vielä voitaisiin kääntää parempaan suuntaan, Hytti sanoo.
Hän ihmettelee, mitä sosiaalipoliittista tavoitetta palvelee esimerkiksi se, että psykoosiin sairastuva nuori suljetaan perusturvan ulkopuolelle vuoden ajaksi, kun vastaavasti ensi kertaa työmarkkinoille tuleva nuori joutuu työmarkkinatuen karenssille "vain " viiden kuukauden ajaksi. Tai miten voidaan perustella odotusaikaa lievästi kehitysvammaisilla, jotka ovat pitkään sinnitelleet suojatyössä.
STT-IA
15.9.2000
