Yli puolet naispoliiseista kokenut sukupuolista häirintää
Henkinen väkivalta poliisissa muita työyhteisöjä yleisempää
Työpaikkakiusaaminen on poliisissa muita työyhteisöjä keskimäärin yleisempää. Kun työväestöstä vajaat neljä prosenttia on työterveyslaitoksen mukaan kokenut työssään henkistä väkivaltaa, poliisissa luvut ovat paljon korkeammat. - Naisista 14 prosenttia ja miehistä vajaa kymmenennes ilmoitti joutuneensa poliisissa kiusaamisen kohteeksi, työterveyslaitoksen tutkija Kaisa Kauppinen kertoo.
Viime vuonna valmistunut työterveyslaitoksen tutkimus tukee oululaisen rikoskomisarion Tapani Tasannon Tampereen yliopistolle tekemää pro gradu -tutkielmaa, jossa Tasanto on kartoittanut valtakunnallisesti poliisissa tapahtuvaa työpaikkakiusaamista.
- Kysymykseen "oletko mielestäsi henkisen väkivallan kohteena?" kyllä-vastauksen antoi reilut 13 prosenttia henkilöstöstä. Yli puolet henkistä väkivaltaa kokeneista oli toimistoväkeä, poliiseja reilu viidennes ja alipäällystöä reilut 16 prosenttia, Tasanto huomauttaa.
Poliisissa syntipukkeja
Kauppinen sekä Tasanto pitävät poliisia tiiviinä ja suljettuna työyhteisönä, jossa ongelmat ovat saaneet muhia rauhassa.
- On ajateltu, että eihän töihin viihtymään tulla, kunhan nyt palkkaa saa nauttia ja tehdä haittatöitä. Työviihtyvyys on miesvaltaisessa poliisissa pitkään ollut sivuseikka, Tasanto sanoo.
Tasannon tutkimuksessa poliisissa tapahtuva henkinen väkivalta näkyy pitkälti syntipukki-ilmiönä. Joku henkilökunnasta joutuu esimerkiksi esimiehensä ja sitä myöten työtovereidensa hampaisiin ja kärsii siitä pahimmassa tapauksessa koko uransa ajan.
- Kiusaaminen alkaa usein puhumattomuudella, jota meidän suomalaisten on vaikea aina edes tunnistaa kiusaamiseksi. Mutta kun ei enää tervehditä, ihminen eristetään sosiaalisesti tai kun partiopari ei pysty keskustelemaan keskenään, ollaan jo tukalassa tilanteessa, komisario sanoo.
Tasanto perääkin poliisiesimiehiltä kykyä puuttua kiusaamistilanteisiin ripeästi. Oulun läänissä poliisiin on esitetty muun muassa talon ulkopuolista työnohjaajaa, joka kriisitilanteissa ryhtyisi selvittelemään ongelmia joko yksittäin kiusaajan ja kiusatun kanssa tai tiimeissä.
- Poliisissa henkilökohtainen kemia on tärkeä juttu jo sen vuoksi, että kyse on suoraan työturvallisuudesta. Työtehtävissä joudutaan vaarallisiin tilanteisiin ja tiedonvälityksen on pelattava, Tasanto painottaa.
Miespoliisit "tytöttelevät"
Poliisissa naisiin kohdistuva kiusa on vastaavasti miesten kokemaa henkistä väkivaltaa yleisempää. Tavallisimmin kiusaaminen on seksististä kielenkäyttöä, kuten mieskollegojen heittelemiä rivoja vitsejä ja naispoliisien vähättelyä - tytöttelyä.
- Naispoliiseja koko poliisivoimista on noin viisi prosenttia. Kaikille naispoliiseille osoitettu kyselytutkimus kertoo, että yli puolta heistä on tytötelty tai kohdeltu muuten seksistisesti työyhteisössään, Kauppinen mainitsee.
Tasanto arvelee, että naispoliisien on erityisen vaikea hakea apua työpaikan kiusaamisongelmiin, sillä vastassa on usein miespuolinen esimies. Työterveyslaitoksen tutkimus puolestaan osoittaa, että naispoliiseilla on vahva motivaatio työhönsä, eikä seksistisyydestä silloin haluta nostaa numeroa.
- Monet heistä haluavat ehdoin tahdoin pysyä uralla ja kokevat, että miespoliisien kanssa on vain tultava toimeen. Tavallisin keino vastata vihjailuihin on omaksua "hyvän jätkän" imago, Kauppinen toteaa.
"Esimies kehotti heittämään rukkaset naulaan"
Poliisissa työpaikkakiusaamisen uhriksi on joutunut niin mies- ja naispoliiseja kuin kanslisteja sekä esimiehiäkin. Erästä konstaapelia esimies oli kehottanut eroamaan ilman minkäänlaista perustetta, kun tämä oli mennyt kysymään syytä työvuorojen vaihtoon.
- Hän kehotti minua heittämään rukkaset naulaan ja katselemaan toista ammattia, konstaapeli kertoo komisario Tapani Tasannon tutkimuksessa.
Toinen konstaapeli oli puolestaan arvostellut esimiehen toimintaa vaarallisessa kiinniottotilanteessa ja joutunut muihin tehtäviin.
Naispuoliselta työntekijältä oli useampikin poliisiesimies vaatinut seksiä ja häntä oli kähmitty. Kun nainen oli torjunut lähentelyt, hänestä alettiin vihjailla perättömiä.
Eräs toimistotyöntekijä oli eristetty työskentelemään yksin ikkunattomaan bunkkeriin. Työntekijä joutui lopulta mahakatarrin vuoksi sairaslomalle saatuaan sitä ennen työpaikallaan hallitsemattomia itkukohtauksia.
Fyysisistä oireista kertoo myös työpaikkakiusatun poliisin vaimo, joka kirjoittaa puolisonsa tapauksesta.
- Töihin lähteminen alkoi olla vaikeaa. Oli mahakipua ja potutti kun taas piti lähteä. Illalla kun hän tuli töistä, piti istua pitkään pannuhuoneessa kelaamassa päivän tapahtumia ennen kuin uni tuli - jos tuli. Minusta näytti, että hän oli joskus itkenytkin, mutta eihän sitä voi tunnustaa. Heräsin monta kertaa hänen huutoonsa.
STT-IKK
15.9.2000
