Liikanen Echelon-komitealle:
Salakuuntelua on voitu käyttää
EU:n komission teollisuuskomissaari Erkki Liikanen ei sulje pois mahdollisuutta, että nykyteknologiaa käytettäisiin vakoiluun. Liikanen kuitenkin korostaa, että hänellä ei ole todisteita Echelonin väitetystä teollisuusvakoilusta.Liikanen puhui asiasta tiistaina Euroopan parlamentin väliaikaiselle komitealle, joka selvittää Echelon-järjestelmää.
- Teknologia salakuuntelua varten on olemassa, eikä minulla ole todisteita siitä, etteikö teknologiaa olisi käytetty, Liikanen sanoi.
Liikanen huomauttaa tiedustelupalvelun luonteeseen kuuluvan, että ulkopuoliset eivät voi vahvistaa tai kieltää niiden toimintaa. Hän sanoo kansallisia tiedustelupalveluja olleen olemassa kautta historian, eikä niiden voi olettaa yht'äkkiä katoavan.
- Toiminnan täytyy kuitenkin perustua tiukasti lakiin, koska puhumme ihmisten perusoikeuksista, Liikanen sanoi viitaten mm. yksityisyyden suojaan.
EU:n komissio on Liikasen mukaan keskustellut Echelonista muutaman kerran liittyen parlamentin työhön.
- Asiaa koskevan työryhmän perustaminen ei ole komissiossa ajankohtainen, hän sanoi.
Liikanen myös totesi, että jäsenmaiden tiedustelupalveluiden toiminta ei kuulu EU:n lainsäädännön piirin.
"Käsineiden myyntikin pitäisi kieltää"
Liikanen kertoi, että salausjärjestelmiä käytetään myös EU:n instituutioissa. Hänen mukaansa esimerkiksi komission ulkopuolelle lähetettävissä sähköpostiviesteissä käytetään tiettyä suojausjärjestelmää.
Salausjärjestelmiä on Liikasen mukaan valvottava tarkasti, jotta ne eivät joudu rikollisten käsiin. Liikanen toteaa tehtävän olevan vaikea.
- Amerikassa haluttomuutta voimakkaaseen valvontaan puolustellaan siten, että tällöin myös sormikkaiden myynti pitäisi kieltää, koska rikolliset käyttävät niitä välttääkseen sormenjälkiä, Liikanen sanoi.
EU käyttää vuosittain reilut kaksi miljoonaa euroa eli noin 12 miljoonaan markkaa salausjärjestelmien tutkimiseen.
Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan Echelon-järjestelmän avulla on kyetty satelliittien välityksellä seuraamaan puhelin- ja faksiyhteyksiä sekä sähköpostiviestejä eri puolilla maailmaa. Tällöin on myös voitu saada selville esimerkiksi kauppasalaisuuksia.
Viime keväänä Yhdysvallat ja Britannia kiistivät EU:lle, että se ne olisivat käyttäneet tiedustelupalveluaan teollisuusvakoiluun tai kaupallisiin tarkoituksiin.
Toiminta alkuun toisen maailmansodan jälkeen
Britannian lain mukaan tiedustelupalvelua voidaan käyttää mm. kansallisen turvallisuuden, taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseen sekä rikosten torjuntaan.
Echelon-verkoston toimintaa ovat tiettävästi pyörittäneet Yhdysvaltain ja Britannian lisäksi Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti. Toiminta aloitettiin toisen maailmansodan jälkeen. Järjestelmä perustuu satelliitteihin ja maakuunteluasemiin.
Verkoston takana oleva Yhdysvaltain kansallinen turvallisuustoimisto (NSA) ei ole myöntänyt Echelonin olemassaoloa. NSA on erikoistunut vakoiluun sekä erityisesti salakuunteluun ja elektroniseen valvontaan.
EU-parlamentissa vaadittiin keväällä tutkimusryhmän perustamista, joka selvittäisi Echelonin unionille mahdollisesti aiheuttamat vahingot. Heinäkuussa parlamentti tyytyi luomaan väliaikaisen valiokunnan, jolla ei ole yhtä suuria valtuuksia kuin tutkimusryhmällä.
Alkukesästä EU:n oikeus- ja sisäministerit totesivat Echeloniin liittyvässä lausumassaan, että teleyhteyksien salakuuntelua ei saa missään tapauksessa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
STT-IKK
15.9.2000
