Suomi tukee ilmatieteen laitoksen jälleenrakennusta
Mosambik yrittää varustautua paremmin luonnonkatastrofeihin
Viime kevään tuhotulvat Mosambikissa veivät mukanaan myös osan kansallisen ilmatieteenlaitoksen verkostosta. Sääpalveluja pyritään nyt jälleenrakentamaan Suomen kehitysyhteistyövarojen tuella ja Ilmatieteen laitoksen asiantuntija-avulla.Syyskuun alussa käynnistyneen projektin ensimmäisen hätäapuvaiheen tavoitteena on palauttaa sääasemaverkoston neljä tuhoutunutta asemaa jälleen toimintakuntoon. Lisäksi sääviestijärjestelmää ja -varoituspalvelua vahvistetaan.
Mosambikin ilmatieteen laitoksen johtajan Filipe Lucion mukaan kolme kertaa Suomen kokoisessa maassa toimii tällä hetkellä kunnollisesti 22 sääasemaa. Suomessa sama tilanne merkitsisi noin seitsemää asemaa nykyisten noin 300:n sijasta.
Suomi lupasi keväällä Roomassa avustaa Mosambikin sääpalvelujen kehittämistä 25 miljoonalla markalla. Hätäapuvaiheessa jälleenrakentamiseen on varattu rahaa 6,4 miljoonaa markkaa.
Hyvät ennusteet eivät riitä
Tohtori Lucion mukaan meteorologeja ei erityisesti syytetty huonoista tai virheellisistä ennusteista tuhotulvien yhteydessä.
Tuhon mittavuus johtui lähinnä yleisestä resurssien puutteesta sekä ennennäkemättömistä sateista, joiden vaikutusta jokavuotiset trooppiset pyörremyrskyt huomattavasti pahensivat, Lucio kertoi torstaina Helsingissä.
Mosambikin haavoittuvuuteen vaikuttavatkin Lucion mukaan monet tekijät, joille ilmatieteilijät eivät voi mitään. Maa sijaitsee Afrikan itärannikolla alueella, joka on Intian valtamerellä kehittyvien trooppisten pyörremyrskyjen kulkureitillä. Mosambikiin iskee vuosittain kolmesta neljään trooppista myrskyä.
Myrskyjen vaikutusta puolestaan pahentavat yhteiskunnalliset tekijät. Yleisen köyhyyden takia pienviljelijät yrittävät maksimoida satonsa asettumalla mm. jokien varsille, jotka ovat tulvien kannalta vihonviimeisiä paikkoja.
Mielenkiintoinen tekijä on myös säähän liittyvän perimätiedon katoaminen. Aiemmin maanviljelijät osasivat ennustaa itse säätä luonnon merkeistä ja päätellä tulossa olevien ongelmien laajuuden.
Pitkään jatkunut sisällissota kuitenkin ajoi monet pois vanhoilta asuinsijoiltaan, eivätkä vanhat opit enää päteneet uusissa paikoissa. Toisaalta uudet tekijät, kuten jokiin rakennetut padot, ovat tuoneet arvaamattomia tekijöitä tulvien ennustamiseen, Lucio kertoo.
Sääennusteiden laadun ja nopeuden parantaminen on toki myös tarpeen. Mutta samalla on varmistettava, että esimerkiksi myrskyvaroitus saadaan välitettyä niille viranomaisille, joiden tehtävänä on ryhtyä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.
Lucio kertoi esimerkin vuonna 1994 rannikolle iskeneestä myrskystä, joka sekä havaittiin että siitä myös varoitettiin. Pahaksi onneksi oli viikonloppu, ja myrskyalueen kuvernööriä ei tavoitettu toimistosta. Tämän pullonkaulan takia myrsky ehti iskeä ennen kuin varotoimiin ehdittiin ryhtyä.
STT-MH
15.9.2000
