Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti
Duisenberg huolissaan euron arvosta
Euroopan keskuspankin pääjohtajan Wim Duisenbergin mukaan pankki on varuillaan inflaatioriskin suhteen. Duisenberg puhui torstaina tiedotustilaisuudessa sen jälkeen kun EKP oli päättänyt pitää keskeiset ohjauskorkonsa ennallaan.
Duisenberg oli huolissaan euron arvosta. Hänen mukaansa euron kurssi ei heijasta vahvaa talouskasvua. Hän huomautti, että euroalueen mailla on edelleen hyvät edellytykset kasvuun.
EKP:n tekemää päätöstä myydä euroa vastaan keskuspankin valuuttavarannoista korkoina kertyneitä dollareita ja jenejä Duisenberg piti tilanteen mukaisena. Hänen mukaansa päätöksellä ei ole suoraa kytkentää euron kurssitasoon.
EKP:n perusrahoitusoperaation korko on siis edelleen 4,50 prosenttia. Pankki on nostanut rahamarkkinoiden ohjauskorkoa kuusi kertaa marraskuun 1999 jälkeen. Alimmillaan ohjauskorko oli 2,50 prosenttia huhtikuusta marraskuuhun 1999.
Euroalueen talouskasvu ylitti odotukset
Euroalueen ja koko EU:n talouskasvu nousi 0,9 prosenttiin vuoden toisella neljänneksellä, ilmoitti Eurostat torstaina. Tiedot ovat alustavia, mutta komission mukaan kasvu näyttää ylittävän odotukset.
Keväällä komissio arvioi kasvuluvuiksi 3,3 prosenttia verrattuna samaan aikaan viime vuonna, mutta kasvu nousikin 3,8 prosenttiin.
Kyseessä ovat korkeimmat lukemat siitä lähtien kun Eurostat aloitti tilastoinnin vuonna 1992.
EKP myy varantovaluuttojen korkotuloja
Euroopan keskuspankki ilmoitti torstaina myyvänsä 2,5 miljardin euron arvosta keskuspankin valuuttavarannon tuottamia korkotuloja valuuttamarkkinoille. Myytävät valuutat ovat pääosin Yhdysvaltain dollareita ja Japanin jenejä. EKP myy korkoina saadut valuutat euroa vastaan.
Korkotulona saatujen valuuttojen myynti aloitetaan tänään ja se tapahtuu useiden päivien aikana, kerrottiin EKP:sta torstaina. Valuuttojen myynnissä ei ole kyse interventiosta valuuttamarkkinoilla. Tavoitteena on keskuspankin mukaan pitää EKP:n valuuttavarannon rakenne ja riskit vaakana.
- Kyse on keskuspankkien normaalista käytännöstä, jota EKP ryhtyy noudattamaan, sanoi toimistopäällikkö Harri Lahdenperä Suomen Pankista. Hän luonnehti sitä rutiininomaiseksi kaupalliseksi operaatioksi, jolla pienten määrien vuoksi ei ole erityisiä kurssivaikutuksia.
Euroopan keskuspankille siirrettiin vuoden 1999 alussa euromaiden kansallisilta keskuspankeilta varantovarat, joiden markkina-arvo oli tuolloin 39,5 miljardia euroa. Siitä 15 prosenttia oli kultaa. Varantovaluutat ovat tähän mennessä kasvaneet korkotulojen ansiosta noin 2,5 miljardia euroa.
EKP:n neuvosto päätti kokouksessaan elokuun lopussa, että varannon korkotuotot myydään säännöllisesti valuuttamarkkinoille. Valuuttojen määrä ilmoitetaan EKP:n viikkotaseessa.
Koko eurojärjestelmän valuuttavaranto oli EKP:n viikkotaseen mukaan viime viikon perjantaina 381,8 miljardia euroa. Valuuttoja varannosta oli 260,9 miljardia euroa ja kultaa 120,9 miljardia euroa.
Euron vastustajat selvässä johdossa Tanskassa
Tanskan siirtyminen yhteiseen eurovaluuttaan on vastatuulessa. Torstaina julkaistun mielipidemittauksen mukaan euron vastustajilla on nyt noin 5 prosenttiyksikön etumatka kannattajiin nähden.
Aktuelt-lehden tilaaman kyselyn mukaan 43,8 prosenttia tanskalaisista vastustaa euron käyttöönottoa, kun taas 38,5 prosenttia kannattaa yhteisvaluutan käyttöönottoa. Lähes viidennes kyselyyn osallistuneista - 17,8 prosenttia - ei ole vielä ottanut kantaa asiaan.
Tanskan liittymisestä Euroopan talous- ja rahaliittoon EMU:un pidetään kansanäänestys 28. syyskuuta.
Viron tv tähyää digiaikaan
Ruotsalaisyhtiö Teracom Ab on sopinut Viron tv-lähetyskeskuksen osakekaupasta maan yksityistämisviraston kanssa.
Sopimuksen mukaan Teracom maksaa 49 prosentista lähetyskeskuksen osakkeita 110 miljoonaa Viron kruunua eli lähes 42 miljoonaa markkaa. Lisäksi ruotsalaiset sitoutuvat investoimaan keskuksen toiminnan tehostamiseen noin 500 miljoonaa kruunua.
Yksityistäminen mahdollistaa digitaalitelevision kehitystyön Virossa. Tavoitteena on saada digitaaliverkko koko Viroon vuosina 2010-2012.
Virossa arvioidaan nykyisin olevan noin 600 000 televisiovastaanotinta. Lähetyskeskus tarjoaa palveluitaan Viron neljälle tv-kanavalle sekä neljälle valtiolliselle radiokanavalle.
Lisäksi sen mastoa käyttää suurin osa maan yksityisistä radioasemista sekä kaikki matkapuhelinoperaattorit.
Lontoon pörssi vetäytyy fuusiosuunnitelmista Frankfurtin kanssa
Suunnitelma yhdistää Lontoon ja Frankfurtin pörssit kariutui tiistaina. Lontoon pörssi ilmoitti vetäytyvänsä suunnitelmasta, koska se keskittyy torjumaan Tukholman pörssin omistajayhtiön OM Gruppenin vihamielistä ostotarjousta.
Niukkasanaisessa tiedotteessa Deutsche Börsen toimitusjohtaja Werner Seifert totesi, että saksalaisosapuoli tutkii nyt muita mahdollisuuksia Euroopan osakemarkkinoilla. Frankfurtin pankkimarkkinoilla tieto otettiin vastaan rauhallisesti.
Saksalaisen Commerzbankin edustaja Peter
Pietsch totesi, ettei kukaan pudonnut tuolilta
uutisen kuultuaan.
- Jo useiden päivien ajan on tiedetty, että juna
kulkee tähän suuntaan.
Lontoon ja Frankfurtin pörssien fuusiosta olisi syntynyt Euroopan suurin pörssi iX. Hanketta kuitenkin arvosteltiin, ja mm. investointipankki Merrill Lynch epäili fuusion toimivuutta.
Lontoon ja Frankfurtin pörssit ilmoittivat fuusiosuunnitelmastaan toukokuun alussa, kun ne saivat päätökseen kaksi vuotta kestäneen neuvotteluväännön. iX-pörssi kaavaili edelleen fuusioituvansa amerikkalaisen teknologiapörssin Nasdaqin kanssa.
Uudella jättipörssillä oli myös haastaja. Pariisin, Amsterdamin ja Brysselin pörssien jo maaliskuussa julkistettu Euronext-fuusio on määrä saadaan päätökseen lokakuun alussa.
Kesän aikana Frankfurtin ja Lontoon suunnitelmat joutuivat yhä pahemmin vastatuuleen kummassakin leirissä. Elokuun lopussa kolmanneksi pyöräksi fuusioon tuli Tukholman pörssin omistajayhtiö OM Gruppen, joka tarjoutui ostamaan Lontoon pörssin.
Liettuan työttömyysluvut ovat Baltian suurimmat
Baltian maiden työttömyysluvut olivat elokuussa korkeimmat Liettuassa ja alimmat Virossa, kerrotaan maiden työvoimatoimistoista.
Liettuan työttömyysprosentti nousi elokuussa ennätyksellisen korkealle, lähes 12 prosenttiin. Syyskuun ensimmäisenä päivänä Liettuassa oli 208 000 työtöntä, mikä on noin 3 000 enemmän kuin kuukausi aikaisemmin.
Latviassa työttömyys laski alimmilleen kolmeen vuoteen. Latvian työikäisestä väestöstä työttömänä on hieman yli kahdeksan prosenttia. Virossa työttömiä työnhakijoita on lähes 43 000, mikä on noin viisi prosenttia maan työikäisistä.
Koonnut: IA
15.9.2000
