Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
Lehdet ja Internet piensijoittajan tärkeimmät tietolähteet
Lehdet ovat piensijoittajan tärkein tietolähde, mutta yritysten Internet-sivut ovat nousseet toiseksi tärkeimmäksi tietokanavaksi sijoituspäätöksiä tehtäessä.
Tiedot käyvät ilmi Katja Silanderin Helsingin kauppakorkeakoululle tekemästä pro gradu -työstä. Tutkimusta varten hän haastatteli 169:ää piensijoittajaa pääkaupunkiseudulta viime joulukuussa.
Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa haastatelluista käytti Internetiä sijoituspäätöksiä tehdessään. Lopuistakin puolet olisi käyttänyt Internetiä, jos siihen olisi ollut mahdollisuus.
Lehtien ja Internetin jälkeen tärkeimmät tietolähteet olivat vuosikertomukset, pankit ja muut arvopaperivälittäjät sekä henkilökohtaiset kontaktit.
Internet-sivujen tärkeimpinä ominaisuutena pidettiin selkeyttä ja käytön helppoutta sekä oikeutta käyttää sivuja ilman rekisteröitymistä.
Tutkimuksen mukaan Internetiä käyttävät yksityissijoittajat ovat enimmäkseen miehiä ja keskimääräistä selvästi nuorempia eli 30-39-vuotiaita. Tutkimuksen oli teettänyt viestintätoimisto Spokesman Oy.
Pankkien lainojen kasvu hidastui heinäkuussa
Luotonannon kasvu hidastui heinäkuussa edelleen jonkin verran. Pankkien yleisöluotot kasvoivat Suomen Pankin rahoitusmarkkinakatsauksen mukaan heinäkuussa 6,0 prosenttia. Kesäkuussa pankkien lainat lisääntyivät 7,2 prosentin vauhtia.
Luottokanta kasvoi 20,9 miljardia markkaa viime vuoden heinäkuusta. Lainakanta nousi kuun lopussa 369,7 miljardiin markkaan.
Kotitalouksien luotot kasvoivat edelleen selvästi koko yleisöluottokantaa nopeammin, vaikka niidenkin kasvu hidastui hieman.
Heinäkuussa kotitalouksien lainakanta lisääntyi 9,4 prosentin vauhtia, kun se kuukautta aiemmin kasvoi 9,9 prosentin vauhtia. Kotitalouksien pankkivelka nousi heinäkuun lopussa 198,2 miljardiin markkaan.
Pankkien euromääräisen antolainauksen keskikorko nousi heinäkuussa 5,77 prosenttiin, kun se kuukautta aiemmin oli 5,64 prosenttia. Uusista luotoista maksettiin heinäkuussa keskimäärin 5,36 prosentin korkoa eli kaksi pistettä enemmän kuin kesäkuussa.
Viime vuoden heinäkuusta uusien luottojen korko nousi vuodessa 1,65 prosenttiyksikköä. Koko antolainauksen keskikorko kohosi samaan aikaan 4,44 prosentista 5,77 prosenttiin eli 1,33 prosenttiyksikköä.
Kotitalouksien uusien asuntolainojen keskikorko nousi vuodessa 1,50 prosenttiyksikköä eli 4,45 prosentista 5,95 prosenttiin.
Sonera rakentaa portaalinsa peruspankkipalvelut yhdessä osuuspankkiryhmän kanssa
Sonera rakentaa yhdessä osuuspankkiryhmän omistaman OP-Kotipankin kanssa verkkopankin. Yhtiöt ilmoittivat keskiviikkona perustaneensa tätä tarkoitusta varten uuden finanssipalveluyhtiön, josta Sonera Plaza omistaa 80 ja OP-Kotipankki 20 prosenttia.
Ensi alkuun yhtiön kautta voi avata tilin, hoitaa maksut ja hankkia kortit. Ne tuottaa OP-Kotipankki. Nämä palvelut on kaavailtu avattavaksi ensi vuoden alkupuolella.
Palveluihin pääsee Sonera Plazan portaalista eli avaussivulta. Muita rahoitusalan palveluita voidaan hankkia myös muilta tuottajilta.
Osuuspankkiryhmä hakee yhteistyöllä kasvua, mutta se jatkaa myös oman verkkotoimintansa kehittämistä. Soneran avaussivuilla käy viikottain 400 000 ihmistä.
Sonera taas katsoo yhteistyön nopeuttavan rahoituspalvelujen saantia Sonera Plazan tarjontaan.
Luontoyrittäjät yhteiseen verkostoon
Suomalaiset luontoyrittäjät saavat oman verkoston toimintansa tueksi. Luontoyrittäjyyttä tutkinut selvitys esittää verkostoa, joka tarjoaa muun muassa yhteyksiä tutkijoihin, kouluttajiin, kehittäjiin ja rahoittajiin.
Luontoyrittäjille ollaan rakentamassa myös tietoverkkoa, joka toimii samalla alan markkinapaikkana.
Ympäristöministeriön rahoittamasta luontoyrittäjyysselvityksestä ilmeni, että luontoa vastuullisesti hyödyntävä yrittäjyys on lähtenyt vireästi liikkeelle, mutta alaa vaivaa hajanaisuus. Pääasiassa pienyrityksinä toimivia luontoyrittäjiä arvioidaan olevan Suomessa kymmeniä tuhansia.
Luontoyrittämiseen luetaan mukaan luonto- ja elämysmatkailun lisäksi muun muassa riistan, kalan, luonnonmarjojen ja puun hyödyntäminen, samoin kuin vesivarojen, lumen, jään ja maaperäaineisten käyttö.
Koonnut: IA
15.9.2000
