Kuluttajien käsitykset laatulihasta ohjaavat liha-alaa
Lihan ostohetkellä kuluttajaa kiinostavia asioita ovat lihan mureus ja säilyvyys sekä lihan alkuperän paljastavat tiedot.Lisäksi ostaja arvostaa tuotteen tasalaatuisuutta ja sitä, että hän osaa valmistaa valitsemastaan lihasta ruokaa.
Nämä ovat seikkoja, joita Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen vetämässä ja nyt päättyneessä hankkeessa on selvitetty kahden ja puolen vuoden ajan.
Kuluttajien laatukäsitysten pohjalta lihan tuotantoketjuun on luotu toiminnallinen ohjeisto, josta on apua entistä paremman lihan tuotannossa sekä koko liha-alan kehittämisessä.
- Asiakaslähtöisen laadun kehittäminen lihan ja lihavalmisteiden tuotantoketjussa -hankkeeseen ryhdyttiin muun muassa siksi, että meillä Suomessa ei ole tarpeeksi kunnollista naudan pihvilihaa, totesi Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen toimitusjohtaja, professori Markku Raevuori torstaina Helsingissä.
Hänen mukaan suomalainen liha on kuitenkin hyvää tavaraa, koska siinä ei ole vierasaine- tai lääkejäämiä eivätkä eläintaudit ole maassamme ongelma.
Asiakkaiden luottamus oleellista
Raevuori uskoo, että laatulihan tuotanto maassamme on täysin mahdollista.
- Meillä on jo nyt paljon tietoa hyvän ja laadukkaan lihan tuotannosta ja jo
se on osa laatua, huomautti Raevuori.
Hänen mukaan lihan syömälaadun kannalta on jatkossa kiinnitettävä huomiota muun muassa lihan mureuteen, säilyvyyteen sekä alkuperätietoihin.
- Oleellista on että kuluttajan luottamus ylläpidetään hyvillä tuotteilla ja oikealla tiedottamisella. Kun kerrotaan, että kaikki tuotantoasiat ovat kunnossa, niin annetaan kuluttajille uusia syitä valita ruuaksi taas lihaa, korosti Raevuori tiedottamisen merkitystä.
- Laatulihan tuottaminen on pitkäjänteistä työtä, kuvasi Atria Oyj:n toimitusjohtaja Seppo Paatelainen kokemuksiaan yrityksensä laatulihajärjestelmästä.
- Siinä on pyrittävä estämään heikot renkaat, kuten epäonnistumiset tiloilla tai eläinkuljetuksissa. Hänen mukaan järjestelmän oleellisena osana on myös kuluttajien luottamuksen saaminen tuotteille.
Hankkeen laatulihaketjuja arvioitaessa todettiin, että ne antavat yleensä todellista lisäarvoa kuluttajalle. Merkkituotteille rakennetaan näin lisää ominaisuuksia. Tuotantoketjun kehittyminen parantaa myös ketjun eri portaiden kustannustehokkuutta ja reagointinopeutta.
Hanke oli koko liha-alan yhteinen ponnistus
Lihan laatujärjestelmähanke koostui seitsemästä osaprojektista ja sen kustannukset olivat 1,6 miljoonaa markkaa, josta maa- ja metsätalousministeriö maksoi 60 prosenttia ja lihateollisuus loput.
Tutkimuksen vetäjinä oli tutkijoita Lihateollisuuden tutkimuskeskuksesta, Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitokselta, Kuluttajatutkimuskeskuksesta sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksesta.
- Oli erityisen hienoa, että koko lihaketju oli yhdessä kehittämässä alaa. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, iloitsi Raevuori.
FF-IA
15.9.2000
