Ampuma-aselain uudistus etenee
Hallitus päätti torstaina esityksestä ampuma-aselain muuttamisesta. Säädösten on määrä tulla voimaan vuoden 2001 alussa. Esityksen mukaan erityisen vaarallisia ampuma-aseita ja yli viittä asetta koskevat säilytyssäännökset tiukkenevat.Lakiesityksen mukaan niiden luvanhaltijoiden, joilla on hallussaan erityisen vaarallinen ampuma-ase tai yhteensä enemmän kuin viisi pistoolia, revolveria, itselataavalla kertatulella toimivaa kivääriä tai muuta ampuma-asetta, olisi hankittava kahden vuoden sisällä ampuma-aseille sisäasiainministeriön hyväksymä lukittu turvakaappi tai saatava sijaintipaikan poliisilaitokselta hyväksyntä muulle säilytystilalle.
Asianmukainen turvakaappi maksaa noin 3 000 markkaa. Tiukennetut säilytyssäännökset koskevat vajaata 5 000 luvanhaltijaa.
Voimassa oleva ampuma-aselaki edellyttää, että kaikki ampuma-aseet on säilytettävä lukitussa paikassa tai muuten lukittuna taikka siten, että ampuma-aseeseen kuuluva aseen osa säilytetään erillään.
Asevarkaudet vähentyneet
Vuonna 1998 voimaan tulleet säilytyssäännökset ovat vähentäneet asevarkauksia. Vuonna 1997 poliisin tietoon tuli 1 153 asevarkautta, vuonna 1999 enää 820.
Rikolliset hankkivat aseensa pääasiassa anastamalla niitä yksityisasunnoista sekä ase-elinkeinonharjoittajien liike- ja varastotiloista. Luvallisten aseiden turvallinen säilytys on tehokkain tapa torjua asevarkauksia.
Ampuma-aselain muutosesityksessä ehdotetaan, että yhteisöille ja säätiöille annettaisiin myös oikeus hankkia aseen hallussapitolupa.
Poliisilaitoksen olisi hyväksyttävä yhteisön ja säätiön aseiden säilytystilat sekä niiden asevastuuhenkilöt ennen hankkimisluvan antamista.
Nykyisin ampuma-aseita omistavat yhteisöt ja säätiöt, kuten museot ja ampumaseurat joutuvat hakemaan luvat aseisiinsa esimerkiksi museon johtajan tai ampumaseuran puheenjohtajan nimiin. Tästä keinotekoisesta järjestelystä olisi ampuma-aselain muutoksella tarkoitus luopua.
Kaasusumuttimen lupamenettelyä yksinkertaistetaan
Lakiesityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kaasusumutinlupa. Nykyisin kaasusumutin rinnastetaan ampuma-aseisiin, vaikka se eroaa vaarallisuudeltaan huomattavasti aseista. Uusi lupamenettely olisi yksivaiheinen.
Yksityisten henkilöiden ohella myös yhteisöt, kuten ravintolat ja vartioimisliikkeet voisivat hakea poliisilaitokselta kaasusumutinlupaa.
Luvan voimassaolon aikana luvanhaltija voisi vaihtaa esimerkiksi tyhjäksi käytetyn tai sisällöltään vanhentuneen sumuttimen uuteen ilman uutta lupamenettelyä.
Lupa myönnettäisiin edelleen enintään viideksi vuodeksi, pääasiassa henkilökohtaisen koskemattomuuden ja omaisuuden suojelemiseksi.
Ampuma-aselakiin esitetään lisättäväksi uusi pykälä, joka velvoittaisi esittämään poliisilaitokselle tarkastettavaksi pysyvästi ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase ja pysyvästi toimintakelvottomaksi tehty aseen osa 30 päivän kuluessa esineiden siirrosta tai tuonnista Suomeen.
EU-maissa on esiintynyt lukuisia tapauksia, joissa tarkoituksellisesti huonosti suoritettua deaktivointia on käytetty keinona hankkia ampuma-aseita laittomaan käyttöön.
Kaupallinen ampumaratatoiminta ja asekoulutus luvanvaraiseksi
Ampuma-aselain muutosesityksessä ehdotetaan, että myös kaupallinen ampumaratatoiminta ja ampuma-aseiden käyttökoulutus tulisivat luvanvaraiseksi toiminnaksi, jota poliisin tulisi säännöllisesti valvoa.
Nykyisten elinkeinonharjoittajien tulisi hakea toiminnan harjoittamiseen oikeuttava lupa vuoden kuluessa lain voimaantulosta sisäasiainministeriöltä.
Lakiesityksessä ehdotetaan, että sisäasiainministeriön poliisiosaston yhteyteen perustettaisiin vuoden 2001 alkaen asehallintoyksikkö.
Sille siirrettäisiin lääninhallituksille nykyisin kuuluvat ampuma-aseisiin liittyvät lupatehtävät. Lisäksi se hoitaisi nykyisinkin sisäasiainministeriön vastuulla olevat ampuma-aseiden kaupallista tuontia, vientiä, kauttakuljetusta sekä siirtoa Suomesta ja Suomeen koskevat luvat.
Lupa-asioiden keskittämisellä asehallintoyksikölle on tarkoitus yhtenäistää lupakäytäntöä, tehostaa valvontaa, nopeuttaa lupa-asioiden käsittelyä ja lisätä aseasiantuntemusta. Yksikössä työskentelisi noin 11 henkilöä.
Asehallintoyksikön yhteyteen esitetään perustettavaksi ampuma-aselautakunta, joka toimisi asealan sidosryhmien ja viranomaisten yhteistyöelimenä. Sen tehtävänä olisi mm. antaa lausuntoja ampuma-aselain soveltamisalaan liittyvistä asioista.
Ns. uudelleenrekisteröintiä koskevat säännökset eivät sisälly ampuma-aselain muutokseen eli ennen 1.3.1998 myönnettyjä pahvisia lupatodistuksia ei vaihdeta uusiin lupakortteihin.
Uudelleenrekisteröinti olisi maksanut yli kymmenen miljoonaa markkaa, joten sisäasiainministeriö päätti toistaiseksi luopua hankkeesta. Vanhoja lupatodistuksia arvioidaan olevan noin 800 000 kappaletta.
IA
15.9.2000
