Suomi YK:n yleiskokouksessa: Konfliktien syynä köyhyys
Konfliktien perussyiden tunnistaminen ja niihin pureutuminen on Suomen mielestä paras keino estää ristiriitojen puhkeaminen. Yksi pahimmista konfliktien syistä on köyhyys, sanoi suurlähettiläs Marjatta Rasi YK:n yleisistunnossa myöhään tiistaiyönä Suomen aikaa.Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) ollessa vastaanottamassa Jololta vapautuneita suomalaispanttivankeja Suomen pysyvä YK-edustaja suurlähettiläs Marjatta Rasi piti Suomen yleiskokouspuheenvuoron YK:n yleisistunnossa.
Puheessa syvennettiin tasavallan presidentti Tarja Halosen puheen sisältöä, jonka painopiste oli YK:n merkityksessä erityisesti yksilön kannalta.
Suomi antoi tukensa pääsihteeri Kofi Annanin raportille ja totesi, että konfliktien perussyiden tunnistaminen ja niihin pureutuminen on paras keino estää konfliktien puhkeaminen.
- Yksi pahimmista konfliktien syistä on köyhyys, joka on myös ihmisarvoon kohdistuva loukkaus. Köyhyyden poistamisessa on tärkeänä keinona kansanvallan kehittäminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, Suomen puheenvuorossa painotettiin.
- Myös tulevalla vuosituhannella ihmisoikeuksien kunnioittaminen korostuu ja hallituksiin kohdistuu paineita niiden toteuttamiseksi.
Suomi vaati toimenpiteitä YK:lta, Maailmanpankilta ja kansainväliseltä valuuttarahastolta sekä Maailman kauppajärjestöltä globalisaation valjastamiseksi.
- Globalisaation hyödyttää monia, kun samalla muut syrjäytyvät. Globalisaation hallinnassa tärkeällä sijalla ovat myös kansainvälisten valuttamarkkinoiden vakaus ja vastuullinen toiminta.
- Tobinin veroa tai muuta vastaavaa keinoa tulisi tutkia välineenä torjua valuuttakeinottelu aiheuttamia haittoja.
Tietoteknologiaa kehityksen hyväksi
Rasi kororosti Suomen puheenvuorossa, että tietokonekannan lisääntyminen ja Internet-yhteydet eivät ole päämääriä sinänsä, vaan niitä tulee käyttää mm. lukutaidon lisäämiseen, koulutuksen tarjoamiseen ja terveydenhoitoon.
90-luvulla järjestetyissä konferensseissa on YK:ssa jo pyritty vaikuttamaan globalisaation mukana yhä tärkeämmiksi käyviin ihmiselämän ulottuvuuksiin.
Tämä työ jatkuu, kun YK käsittelee jatkossa lasten asemaa, HIV:n ja AIDS:n aiheuttamia haittoja, rasismia, kehitysrahoitusta ja vähiten kehittyneitä maita.
- Laajan asiakirjon käsitteleminen vaatii yhtenäistä lähestymistapaa sekä YK-järjestelmältä että jäsenmailta, Rasi sanoi.
Konfliktien ehkäisemiseen panostettava
Suomi ilmaisi puheenvuorossaan tyytyväisyytensä pääsihteeriin tilaamaan, kriittiseen raporttiin YK:n rauhanoperaatioista.
- Samaa lähestymistapaa tulisi käyttää myös muussa YK:n toiminnassa, jotta voimavarat pysyttäisiin kohdentamaan oikein. YK:n kriisinhallintakyky paranisi mikäli järjestön käytössä olisi nopeaan toimintaan osaavaa ja kokenutta väkeä eri aloilta, Rasi sanoi.
Suomen puheessa ilmaistiin tyytyväisyys Korean niemimaan ja Etelä-Libanonin tilanteen kehityksestä. Itä-Timorilla toivottiin nopeaa itsenäistymistä ja Kyproksella kattavaa ratkaisua.
Afrikan kehityksessä nähtiin sekä myönteistä kehitystä Etiopiassa ja Eritreassa että taantumaa Sierra Leonessa, jossa YK-joukkojen turvallisuus on vaarannettu.
Puheessa painotettiin eri järjestöjen välistä yhteistyötä kriisinhallinnassa ja viitattiin Balkanilla tapahtuneeseen kehitykseen ja sen osoittamiin kriisinhallintakyvyn heikkouksiin.
- Laajan turvallisuuden käsitteen huomioon ottaminen pakottaa tiivistämään yhteistyötä entisestään, puheessa todettiin.
Aseidenriisunnan osalta Suomi painotti ohjusten torjuntasopimuksen merkitystä kansainvälisessä turvallisuudessa. Suomen käsityksen mukaan aseriisunnan tulisi yltää myös pienaseisiin.
Kansainvälistä rikostuomioistuinta kiirehdittävä
Suomi toivoo kansainvälisen rikostuomioistuimen nopeaa perustamista ja sen koskemattomuuden kunnioittamista. Terrorismiin ei ole olemassa minkäänlaisia oikeutettuja syitä.
Suomi totesi EU:n kriisinhallinnan täydentävän YK:n ja ETYJ:n kriisinhallintaa ja lisäävän kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.
- Multilateralismin vahvistaminen vaatii myös YK:n rahoituksen saattamista vakaalle pohjalle siten, että kaikki jäsenmaat maksavat jäsenmaksunsa ajallaan, kokonaisuudessaan ja ehdoitta, Suomi korosti.
- YK on tällä hetkellä suurien haasteiden edessä, joista se ei selviä yksin. Yhteistyötä tulee tiivistää kansalaisjärjestöjen kanssa ja laajentaa sitä koko kansalaisyhteiskuntaan, Rasi sanoi.
IA
15.9.2000
