Matemaatikkonero Alan Turing oli tietokoneen ensimmäinen kehittelijä ja sotasankari
Tietokoneiden historia on suurelta osin kirjoittamatta. Vain har vat tietävät nimeltä tämän alan suurmiehet. Yksi heistä on englantilainen matemaatikko ja yleisnero Alan Turing (1912-54), jonka panos oli ratkaiseva sekä tietokoneiden alkutaipaleen teoreetikkona että käytännön insinöörinä.
Suomessa Alan Turing on ajankohtainen, koska tänä syksynä on julkaistu kaksi
Turingista kertovaa elämäkertaa. Helsingissä esitetään tällä viikolla myös
hänestä kertovaa näytelmää.
Poikkeusyksilön
tarina
Turingin tarina seuraa epäsosiaalisen poikkeusyksilön tuttua kaavaa: koulussa
hulttio, kirkossa häirikkö, yliopistossa nero. Hän teki ensimmäiset matemaattiset
keksintönsä jo viisitoistavuotiaana, mutta vähät välitti sovinnaisista
käytöstavoista saati raamatunhistorian pakko-opetuksesta.
"Turingista tulee
ongelma missä yhteisössä tahansa", huokasivat opettajat. Cambridgeen ja
Princetoniin hän kuitenkin kelpasi. Hän sai opettajakseen yhtä epäsovinnaisen
Ludwig Wittgensteinin.
Turing oli yksinäinen susi. Hän ei kyennyt ryhmätyöhön eikä halunnut ohjata
oppilaita tai perustaa omaa koulukuntaa, vaan kehitteli ajatuksensa ylhäisesti
yksin. Hän oli fanaattinen urheilija, joka juoksi maratonin aikaan 2 tuntia 46
minuuttia 3 sekuntia ja oli ehdolla Englannin olympiajoukkueeseenkin.
Urheilu oli Turingille hänen oman ilmoituksensa mukaan seksin korvike. Hänen
sopeutumattomuuteensa vaikutti piiloteltu homoseksuaalisuus. Cambridgen
yliopiston King's College kuitenkin oli suvaitsevainen paikka, jossa tunnettuja
homoja oli muitakin, esimerkiksi taloustieteilijä John Maynard Keynes.
Turingilla oli kultasormi, jonka kosketus mullisti monia tieteenaloja: lukuteoriaa,
kvanttimekaniikkaa, todennäköisyyslaskentaa, kognitiotieteitä ja biologiaa.
Hänen kehittämänsä ajatusleikki kaikkivoipaisesta "Turingin koneesta" on
teoreettisen tietojenkäsittelyopin peruskäsitteitä. Hän pyrki mallintamaan myös
ihmismielen toimintaa matemaattisten algoritmien avulla. Hän pohdiskeli myös
tekoälyn ongelmaa.
Turingin suuruus on siinä, että hän tutki oikeastaan kaikkia tietokoneiden
teoreettisia ongelmia ennen kuin ensimmäistä tietokonetta oli rakennettukaan.
Turingin sormenjäljet tuntuvat myös kryptologiassa eli salakirjoitustieteessä.
Saksalaisten
salakirjoituksen avaaja
Toisen maailman sodan syttyessä Turing määrättiin kryptologian erikoisupseeriksi.
Suursodan dramaattisimpiin episodeihin kuuluu Englannin ja Saksan parhaiden
matemaatikoiden kamppailu operatiivisen sodanjohdon koodien salaamiseksi ja
murtamiseksi.
Saksalaisilla oli absoluuttisen varmaksi uskottu Enigma-salakirjoituslaite, jonka
käyttämän koodin Englannin vastavakoilu kuitenkin pystyi murtamaan Alan
Turingin johdolla. Turingin panos oli strategisesti ratkaiseva.
Esimerkiksi
Normandian maihinnousu tuskin olisi ollut mahdollinen, elleivät liittoutuneet ensin
olisi pystyneet paikallistamaan ja tuhoamaan Saksan sukellusvenelaivastoa.
Britannian salakuuntelukeskus oli lähellä Cambridgea sijainnut Bletchley Park,
jonka legendaarisesta "mökistä no 8" Alan Turing matemaatikoineen johti
liittoutuneiden radiotiedustelua.
Välillä saksalaiset yrittivät tehostaa salaustaan kehittämällä Enigma-kojetta
monimutkaisemmaksi, mutta Turing pysyi aina askeleen edellä.
Bletchley Parkista kasvoi lopulta kymmenen tuhannen hengen "vakoilutehdas" ja
Turingista tuli avainhenkilö, joka sodan kestäessä lennätettiin konsultiksi myös
Yhdysvaltoihin. Hän rakensi siellä Delilah-järjestelmän, jolla suojattiin pääministeri
Winston Churchillin ja presidentti Franklin Rooseveltin välinen kuuma linja. Turing
osallistui myös atomipommin kehittämiseen.
Britannian ja Yhdysvaltojen sodanaikaisesta tiedusteluyhteistyöstä sai alkunsa
erityissuhde, joka jatkuu tänäkin päivänä. Englantilais-amerikkalainen
Echelon-järjestelmä kykenee tarvittaessa salakuuntelemaan todennäköisesti
meidän kaikkien puhelimia, fakseja ja sähköposteja.
Myrkytetty omena
päätti elämän
Jossain määrin vainoharhainen Turing oli sopiva henkilö vastaamaan myös "mökin
no 8" turvallisuusjärjestelyistä. Saksa ei koskaan pystynyt soluttautumaan
Bletchley Parkin huippusalaiseen maailmaan, mutta Neuvostoliitto pystyi.
Kylmän
sodan aikana KGB värväsi agentteja, joita se kiristi muun muassa
homoseksuaalisuudella.
Myös Turingista tuli esimiestensä silmissä kävelevä turvallisuusriski. Kaikkialla
mörköjä näkevän CIA:n toivomuksesta hänet pantiin vuonna 1951 turvasäilöön ja
määrättiin hormonihoitoon. Turingin kehoon ruiskutettiin vastoin hänen tahtoaan
naispuolista sukupuolihormonia, estrogeenia.
"Hoidon" tuloksena Turingin rinnat alkoivat kasvaa. Hän menetti henkisen
tasapainonsa ja teki vuonna 1954 itsemurhan puraisemalla syanidiin kastettua
omenaa.
Turingin omituisuuksiin kuului, että häntä kiehtoi lastensatu Lumikista ja
seitsemästä kääpiöstä, jota hän piti piilomerkitykseltään homoeroottisena. Hän
aavisti kuolevansa noidan tarjoamaan myrkytettyyn omenaan. Kuollessaan hän
oli vain 41-vuotias.
Vasta nykyaikana, jolloin suhtautuminen homoseksualismiin on muuttunut
liberaalimmaksi, Turing on korotettu jalustalle ja kelpuutettu Englannin virallisten
sotasankarien joukkoon. Hänen elämästään on Englannissa ja Yhdysvalloissa
tehty useita elokuvia ja näytelmiä, joissa homoseksuaalisuus tosin saa liiankin
suuren osan.
Suomalaisen Turing-näytelmän on käsikirjoittanut Miko Jaakkola.
Vaikean pääosan tulkitsee Jussi Lehtonen.
Keksinnöillään Turing joudutti toisen maailmansodan päättymistä liittoutuneiden
voittoon. Hän on digitaalisen tietokoneen isä, joka loi pohjaa nykyiselle
kulttuurimuodollemme. Hänen tärkein elämäntyönsä on abstraktia logiikkaa ja
matematiikkaa, johon syventyminen edellyttää oppineisuutta.
OSMO PEKONEN
15.12.2000
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija
Ajassa -sivulle
|