Ympäristökeskus:
Uhanalaisten eläinten tuonti ja kauppa Suomessa vähäistä
Suomessa harjoitetaan edelleen muita EU-maita vähemmän kauppaa uhanalaisilla eläimillä ja kasveilla, kertoo Suomen ympäristökeskus.Viime vuonna uhanalaisia lajeja koskevia Cites-todistuksia myönnettiin satakunta. Ne koskivat pääasiassa karhunlihan ja -taljojen tai Suomessa syntyneiden papukaijojen, matelijoiden ja täytettyjen petolintujen myyntiä.
Kansainvälisen Cites-sopimuksen mukaisia vienti- ja tuontilupia myönnettiin yhteensä 84. Niistä 24 koski krokotiilituotteita ja 27 pääasiassa Venäjältä tai Virosta tuotuja metsästysmuistoja kuten karhuntaljoja.
Eläintarhaeläinten vaihto- ja luontoonpalautusohjelmiin myönnettiin 20 tuonti- tai vientilupaa. Loput uhanalaiset eläimet olivat lemmikkejä, jotka matkustivat rajan yli perheiden muuttokuormissa.
Tulli ei myöskään takavarikoinut viime vuonna yhtään luvattomasti tuotua elävää eläintä tai kasvia. Sen sijaan uhanalaisista lajeista valmistettuja tuotteita kuten karhun ja suden taljoja, merikilpikonnan kilpiä, norsutuotteita ja täytettyjä varaaneja jäi haaviin.
Ongelmana on, etteivät matkamuistoja ostelevat turistit aina tiedä vaikkapa korallikaulanauhan, käärmeennahkalaukun tai orkidean vaativan tuonti- ja vientilupaa.
Uhanalaisten eläinten ja kasvien kauppaa säätelevä Cites-sopimus tuli voimaan 1975. Sopimuksen piiriin kuuluu liki 30 000 lajia, joista valtaosa on kasveja. Säännökset koskevat muun muassa orkideoja ja kaktuksia.
Euroopan unioni on elävien papukaijojen, kissaeläinten ja krokotiilinnahkojen suurin nettotuoja. Koko maailmassa uhanalaisia lajeja koskevan kaupan arvo on kymmeniä miljardeja markkoja vuodessa.
STT-MH
14.1.2000
