Säteilyturvakeskus:
Olkiluoto sopii ydinjätteen loppusijoitukseen
Eurajoen Olkiluoto sopii Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan hyvin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi.Kauppa- ja teollisuusministeriölle keskiviikkona antamassaan turvallisuusarviossa STUK pitää loppusijoitusta koskevan periaatepäätöksen tekemistä turvallisuuden kannalta perusteltuna.
Tutkimusten perusteella Olkiluoto soveltuu STUK:n mukaan käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen. Posivan esittämä ratkaisu tarjoaa ydinjätteen pysyväksi eristämiseksi paremman lähtökohdan kuin muut tiedossa olevat menetelmät, arvioi keskus.
Suunnitelman vahvuutena on STUK:n mukaan myös se, että loppusijoitus pystytään toteuttamaan kokonaan suomalaisin voimin.
Ennen varsinaista rakentamispäätöstä tarvitaan vielä kuitenkin lisää kehitystyötä ja turvallisuustutkimusta. Loppusijoituslaitoksen rakentamispäätös tehdään aikaisintaan vuonna 2010.
Säteilyturvakeskuksen arviota tuki neljä kotimaista tutkimuslaitosta ja kansainvälinen asiantuntijaryhmä. STUK:n pääjohtajan Jukka Laaksosen mukaan loppusijoitusta koskevia suunnitelmia ja tutkimuksia on tehty siinä laajuudessa, että päätös voidaan nyt tehdä.
Suomessa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tavoiteaikataulu perustuu valtioneuvoston vuonna 1983 tekemään päätökseen.
Sen mukaan turvallisuus- ja ympäristönsuojeluvaatimukset täyttävä loppusijoituspaikka valitaan vuoden 2000 loppuun mennessä. Rakentamislupapäätös tehdään aikaisintaan vuonna 2010 ja käyttölupapäätös aikaisintaan vuonna 2020.
Ennen sijoituspaikan valintaa tarvitaan ydinenergialain mukaan valtioneuvoston periaatepäätös siitä, että hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.
Päätöksen edellytyksenä on, että loppusijoituskunta hyväksyy sijoituksen ja ratkaisua pidetään turvallisena. Posiva on hakenut periaatepäätöstä ydinjätteen loppusijoitukselle Olkiluodon kallioperään.
Tutkimuksia tarpeen jatkaa maan alla
Loppusijoituksen turvallisuutta on tutkittu Suomessa noin 20 vuotta. Lisätiedon hankinta vaatii, että maan pinnalta tehtävien tutkimusten lisäksi tutkimuksia ryhdytään tekemään maan alla niissä syvyyksissä ja oloissa, joihin loppusijoitus on suunniteltu.
STUK pitää lausunnon mukaan tutkimusten keskeytymätöntä jatkamista ja maanalaisen tutkimustilan rakentamista turvallisuuden kannalta tärkeinä.
Ehdotettu loppusijoitusmenetelmä tarjoaa STUK:n mukaan muita vaihtoehtoja paremman lähtökohdan ydinjätteen eristämiseksi. Turvallisuuden kannalta vähiten epävarmuuksia Suomen oloissa on laitoksen mukaan vaihtoehdossa, jossa käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan kallioperään.
Säteilyturvakeskus ei näe loppusijoituslaitoksen käyttöön liittyvän merkittäviä turvallisuusriskejä. Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointiin ja kuljetuksiin ei myöskään liity ympäristöä saastuttavan suuronnettomuuden vaaraa. Tutkimukset ovat lisäksi vahvistaneet, että ratkaisu on turvallinen hyvin pitkälle tulevaisuuteen.
Posiva on tutkinut Olkiluodon lisäksi myös Loviisan Hästholmenin, Kuhmon Romuvaaran ja Äänekosken Kivetyn kallioperän soveltuvuutta. Tutkimukset eivät STUK:n lausunnon mukaan ole paljastaneet geologisia erityispiirteitä tai muita seikkoja, jotka puoltaisivat jonkin muun alueen kuin Olkiluodon valintaa loppusijoituspaikaksi.
Parempaa menetelmää ei ole tiedossa
Säteilyturvakeskuksen mukaan valittua loppusijoitusmenetelmää on mahdollista muuttaa joustavasti, jos tekniikan kehittyminen antaa siihen aihetta. Toisaalta lausunnossa muistutetaan, ettei käänteentekeviä innovaatioita ole syntynyt missään sinä aikana, kun ydinjätteen loppusijoitusta on Suomessa valmisteltu.
- Tällä hetkellä ei näköpiirissä ole menetelmää, joka voisi tehdä loppusijoituksen tarpeettomaksi. Ehdotetun menetelmän mukaisesti loppusijoitettu jäte voidaan joka tapauksessa palauttaa maan päälle kaikissa prosessin vaiheissa, todettiin lausunnossa.
STUK korostaa, että turvallinen loppusijoitusratkaisu on kehitettävä silloin, kun riittävä teknistieteellinen asiantuntemus on vielä varmasti käytettävissä.
Valtioneuvoston periaatepäätös on sen mukaan tärkeä etappi, joka antaa mahdollisuuden jatkaa suunnitelmallista toimintaa ja luoda edellytyksiä rakentamisluvan hakemista varten.
Loppusijoituksen turvallisuutta ei STUK:n mukaan ole vielä osoitettu niin varmasti, että sijoituslaitosta voitaisiin alkaa rakentamaan. Kehitystyön tarve ja epävarmuus liittyvät lausunnon mukaan useisiin osa-alueisiin.
Sellaisina mainitaan kapselin valmistustekniikka, tekniset vapautumisesteet, loppusijoituspaikan ominaisuudet sekä turvallisuuden arviointimenetelmät.
STT-MH
14.1.2000
