Sosiaalista luottoa haettu rästivelkojen maksuun ja terveyskuluihin
Sosiaalisten luottojen kysyntä on roimasti ylittänyt niiden tarjonnan. Sosiaalialan
tutkimuskeskus Stakes julkaisi torstaina ensimmäisen asiaa koskevan selvityksensä.
Sosiaalista luototusta on kokeiltu sekä kuntien
järjestämänä että Takuu-Säätiön toimesta.
Sosiaaliluotto on tarkoitettu niille pienituloisille,
joilla ei ole mahdollisuutta saada normaalia
pankkiluottoa tulojen pienuuden, puuttuvan
vakuuden tai maksuhäiriömerkinnän vuoksi.
Syyskuun loppuun mennessä sosiaalisia luottoja
oli kahdeksassa kokeilukunnassa hakenut 900
ihmistä. Määrä kasvoi vuoden loppuun mennessä
vielä huomattavasti, mutta tarkkaa lukua ei ole
ehditty laskea.
Viime vuodelle varattu lainapääoma oli 5,2
miljoonaa markkaa. Luottoja oli kuitenkin jo
syyskuun loppuun mennessä haettu yli 12
miljoonan markan edestä.
Vuoden vaihteeseen
mennessä luottoja oli myönnetty noin 270
kappaletta eli reilut 4,4 miljoonaa markkaa. Loput
jaetaan sitä mukaa kuin hakemuksia ehditään
käsitellä.
- Varovaisesti arvioiden näyttää siltä, että
sosiaalista luottoa käytetään niihin tarkoituksiin,
joihin se on suunniteltukin, arvioi
tutkimuspäällikkö Juhani Iivari Stakesista.
Sosiaalisella luotolla on maksettu paljon vanhoja
luottoja ja muita rästivelkoja. Seuraavana
ryhmänä ovat erilaiset kodin hankinnat,
terveydenhoitomenot ja muut menot, esim.
vuokratakuut.
Kunnissa on isoja eroja
Kuntien myöntämän sosiaaliluoton korko on alle 3
prosenttia. Lainasta ei peritä järjestelypalkkioita
tai toimitusmaksuja. Luottoa on mahdollisuus
saada kerrallaan 1 000-30 000 markkaa, ja
laina-aika on enimmillään viisi vuotta.
Kuntakokeilussa ovat mukana Helsinki,
Hämeenlinna, Kemi, Lahti, Lappeenranta, Tuusula,
Eura ja Utajärvi. Luottoihin varatut määrärahat
vaihtelivat Helsingin neljästä miljoonasta
Utajärven 50 000 markkaan.
Eri kunnissa kokeilu lähti hyvin eri tavoin käyntiin.
Esimerkiksi Helsinki ilmoitti jo lokakuun lopussa,
että se ei enää ota uusia hakemuksia ennen
vuoden vaihdetta, koska jaettavaa ei kuitenkaan
riitä kaikille.
Toisaalta Tuusulassa käytettiin 200 000 markan
määrärahasta vain hieman yli puolet.
- Odottelimme suurempaakin hakemussumaa.
Ehkä tässä näkyy myös se, että Tuusula on melko
varakas kunta, pohti Tuusulan sosiaalityön
päällikkö Tua Evokari.
Myös myönnetyt summat vaihtelivat kunnittain.
Kun keskimääräinen sosiaaliluotto Helsingissä oli
20 000 markkaa, oli se Kemissä vain 4 000
markkaa.
Tälle vuodelle kahdeksan kokeilukuntaa ovat
anoneet sosiaalisia luottoja varten yhteensä lähes
5,9 miljoonaa markkaa. Kokeilu jatkuu vuoden
2001 loppuun.
Takuu-Säätiöllä oma versionsa
Kunnallisen kokeilun rinnalla on jo vuoden 1998
kesäkuusta pyörinyt Takuu-Säätiön sosiaalinen
luototus. Säätiön toiminta-alueena on
kuntakokeilusta poiketen koko maa. Säätiö ei itse
varsinaisesti myönnä luottoa, vaan se toimii
pankin myöntämän luototuksen takaajana.
Viime vuoden loppuun mennessä Takuu-Säätiöön
oli tullut kaikkiaan 750 luottohakemusta, joista
takaus oli myönnetty 272:lle. Myönnettyjen
takausten arvo oli 4,7 miljoonaa markkaa.
Myös Takuu-Säätiön myöntämistä luotoista
valtaosa meni vanhojen velkojen takaisinmaksuun
ja terveydenhoitoon, esimerkiksi silmälaseihin tai
hammashoitoon.
- Erona näissä järjestelmissä näyttäisi olevan se,
että kunnat saattavat Takuu-Säätiötä helpommin
myöntää riskiluottoja, arvioi Juhani Iivari.
Kunnallisen sosiaalisen luototuksen kokeilusta
vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Takuu-Säätiö puolestaan toimii
Raha-automaattiyhdistyksen tuella.
STT-MH
14.1.2000
Kotimaa -sivulle
|