Slovakian hallitus anoo aikaa

Suomesta palautetut romanit etsivät uusia pakomaita

Helsinkiin Pavlovcesta on matkaa yli 3 000 kilometriä ja Slovakian pääkaupunkiin Bratislavaan 550 kilometriä. Ympärillemme kerääntyy kymmeniä romaneja, joista monet yrittivät kesällä saada turvapaikan Suomesta, mutta heidät palautettiin takaisin.

Pavlovcen 4 400 asukkaasta 2 300 on romaneja. Miltei jokainen kylän romaniperhe on käynyt läpi saman prosessin: useimmat Suomessa, monet myös Norjassa, Tanskassa, Belgiassa tai Englannissa. Turvapaikan hakemisesta on tullut romanien keino osoittaa mieltään Slovakian hallitusta vastaan.

- Ikävä kyllä Suomeen meillä ei ole asiaa kahteen vuoteen. Nyt yritämme kerätä rahaa, jotta pääsisimme jonnekin muualle, sanoo Joensuun läheltä Kontiolahdesta joulukuussa kotiinsa käännytetty Jozef Adam.

Adam ja muut romanimiehet sanovat, että heidän on pakko yrittää päästä pois Slovakiasta, sillä kenelläkään ei ole töitä, eikä kahdelle aikuiselle maksettava 2 000 korunan (400 mk) työttömyyskorvaus riitä edes välttämättömimpään.

- Nyt viranomaiset yrittävät viedä meiltä sosiaalituenkin, sanoo Jozef Adam peläten, että heitä rangaistaan turvapaikan hausta.

Todellisuudessa Slovakian parlamenttiin on tulossa esitys, jonka mukaan työttömyys- ja sosiaaliavustuksia ei maksettaisi turvapaikan haussa vietetyltä ajalta.

Kommunismissa oli sentään töitä?

Pavlovcen kylän romanimiehet muistelevat haikeina kommunismin vuosia, jolloin jokaisella oli sentään työpaikka. Heidät kuljetettiin busseilla tehtaisiin Michalovceen ja Kosiceen. Nyt Slovakian työttömyys on yli 20 prosenttia, ja romaneista yli 90 prosenttia on työttöminä.

Jozef Adam menetti työpaikkansa lasitehtaassa Länsi-Tshekissä heti Tshekkoslavakian jakauduttua vuonna 1993 ja palasi kotikyläänsä Pavlovceen turvaan skinheadien väkivallan voimistuttua Tshekissä.

Adamin perhe asuu kaksikerroksisessa rapistuneessa omakotitalossa romanialueella. Seitsemänhenkisen perheen jäseniä ovat myös Jozef Adamin äiti ja muusikkoveli Juraj, joka myy tuottamiaan kasetteja 150 korunalla (30 mk) kappale.

- Meille ei anneta Slovakiassa minkäänlaisia mahdollisuuksia, ja nyt meitä syytetään jopa Slovakian EU-jäsenyyden jarruttamisesta, sanoo Juraj Adam.

Romaneja ei syrjitä koulussa?

Pavlovcen koulun rehtori Juraj Labanic kiistää jyrkästi romaniaktivistien väitteet, joiden mukaan koulu erottelisi romanilapset valkolaisista rodullisin perustein.

- Psykologisten testien mukaan osa romanilapsista ei kykene seuraamaan normaalia opetusta. Siksi heitä varten on perustettu kouluun kahdeksan erityisluokkaa, sanoo Labanic.

Pavlovcen koulun 660 oppilaasta 380 on romaneja. Koulussa ei ole ainoatakaan romaniopettajaa. Labanic on viime vaalit voittaneen Slovakian demokraattisen puolueen (SDK) jäsen ja kuuluu 22-jäseniseen kyläneuvostoon, jossa on neljä romaniedustajaa.

- Yksi heistä (romaniedustajista) on parhaillaan turvapaikan haussa Suomessa, Labanic huomauttaa.

Rehtori Juraj Labanicin mukaan romanien ja maan valtaväestön suhteet ovat normaalit toisin kuin vaikkapa Kosicessa, jossa rasismi on avointa.

Kosicen romanit Slovakian häpeä

Noin 300 000 asukkaan Kosicessa sijaitseva Lunik 9 on Slovakian suurin romanighetto. Täysin heitteille jätetyllä, kaatopaikkaa muistuttavalla kerrostaloalueella asuu 4 000 ihmistä, joista 92 prosenttia on romaneja.

- Tämä on häpeällistä ja esimerkki koko maailmalle siitä, miten vähän Slovakian hallitus välittää romanien elinoloista, sanoo vuosi sitten virkaansa valittu Lunik 9:n aluejohtaja Jozef Sana.

Hän on asuinalueen ensimmäinen romanijohtaja. Sanan mukaan aluejohto yrittää kohentaa oloja perustamalla mm. omat turvajoukot, taistelemalla huumeiden käyttöä vastaan ja antamalla terveysvalistusta nuorille äideille. Skinheadit hyökkäilevät jatkuvasti Kosicen romaneja vastaan.

Lunik 9:ssä lapsikuolleisuus on 10 prosentin luokkaa ja liiman haistelu ja huumeiden käyttö lisääntyvät hälyttävästi.
- Valistus on tärkeää, mutta me tarvitsisimme myös rakennustarvikkeita, sanoo Sana pyytäen katsomaan rakennusten kuntoa.

Kerrostalojen käytäväikkunat ovat rikki, ja pahvisuojuksia on myös asuntojen ikkunoissa. Pikkupojat heittelevät keittiökaappien jäännöksiä ulos neljännen kerroksen rikkonaisista ikkunoista. Jäteastiat pursuavat pihamaille ja asuinalueen vieressä lemuaa kaupungin suurin kaatopaikka.

Turvapaikan hakijoiden palautukset Suomesta ja muualta Euroopasta eivät ole vähentäneet Lunik 9:n romanien muuttohaluja. Kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa asuva Igor näyttää puukon jälkeä kaulassaan ja vaimo Jaroslava esittelee tapauksesta kertovaa lehtileikettä.

- Lähdemme Belgiaan niin pian kuin mahdollista. Slovakia on turvallinen vain valtaväestölle, sanovat Igor ja Jaroslava, jotka palautettiin Oulusta syyskuussa.

Slovakian hallitus anoo aikaa

Eri ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Slovakiassa asuu noin puoli miljoonaa romania, mikä on 10 prosenttia koko väestöstä. Valtaosa romaneista elää köyhässä Itä-Slovakiassa. Suurimmat romanialueet ovat Kosicessa ja sen lähiympäristössä.

Tshekkoslovakia tunnusti romanit kansalliseksi vähemmistöksi vuonna 1991. Liittovaltion jakauduttua Tshekiksi ja Slovakiaksi vuonna 1993 Slovakiassa toimi jo lukuisia romanien kulttuuri- ja etujärjestöjä, ja esimerkiksi Nitran yliopistossa oli avattu romaninuorille tarkoitettu tiedekunta.

Pääministeri Vladimir Meciar käytti romaneja poliittisena pelinappulanaan ja hajotti romanien rivit. Romaniaktivistit väittävät, että romanien nykyinen ahdinko Slovakiassa on perua tältä ajalta.

Slovakian romaneilla on tällä hetkellä parikymmentä keskenään riitelevää poliittista puoluetta. Osa romaneista ei ole käynyt kouluja ja heille demokratia on vieras käsite.

Runsaan vuoden istunut Mikulas Dsurindan keskusta-oikeistolainen hallitus on yrittänyt kohentaa romanien oloja mm. tukemalla romaninkielisten oppikirjojen julkaisua, perustamalla esikouluja ja tarjoamalla koulutusta kaupunkien ja kylien romanijohtajille.

Hallitus on saanut projekteihinsa 1,8 miljoonaa euroa (10,8 milj.mk) EU:n Phare-rahoja.

- Romanien aseman korjaamiseen tarvitaan tahtoa, rahaa ja aikaa. Meillä on tahtoa ja me yritämme löytää rahaa. Mutta nyt me tarvitsemmeaikaa, tiivistää Slovakian hallituksen kannan vähemmistöasioista vastaava ministeri Pal Csaky, joka edustaa unkarilaisten koalitiopuoluetta.

Slovakian hallitus ei edelleenkään myönnä, että romaneja syrjittäisiin järjestelmällisesti esimerkiksi työelämässä ja että romanit olisivat muuta väestöä turvattomammassa asemassa.

Ministeri Csakyn mukaan hallitus ei voi keskittyä tukemaan vain romaneja, kun koko väestö kärsii samoista ongelmista.

Suomen eduskunnan romaniasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Ojala sanoo, että tosiasiat olisi kuitenkin tunnustettava.
- Molempien osapuolten olisi sitouduttava asiaan ja tunnustettava työttömyys, sosiaaliset ongelmat ja viranomaisten asenteet, Ojala sanoo.

STT-MH
14.1.2000

Ulkomaat -sivulle