Metsäsuomalaiset pystyttivät saunan reviirinsä merkiksi
Suomalainen sauna on saanut nykyisen muotonsa metsäkansojen piirissä asuvien suomalaisten saunasta. Sen perusolemukseen kuuluu kaksi asiaa: salvostekniikka, jolla tämä rakenne pystytettiin ja kiuas.
- Metsäsuomalainen merkitsi reviirinsä
nimenomaan pystyttämällä ensiksi tällaisen
rakennuksen - saunan, tähdentää uskontotieteen
professori Juha Pentikäinen.
Hän kertoo metsäsuomalaisen reviiristä vanhan
tarinan, lastun joessa. Suomalainen saapuu joelle
ja asettuu sinne asumaan. Jonkin aikaa asuttuaan
hän huomaa joessa juoksevan lastun. "Joku on
tullut minun mailleni".
Metsäsuomalainen ottaa
kirveen ja menee ottamaan selvää. Sen jälkeen
joessa juoksee lastun lisäksi veri.
- Sauna oli omistusoikeuden merkki. Suomalainen
rakensi aluksi saunan. Se saattoi olla myös
asuinrakennus, kunnes pystytettiin toinen
salvosrakennus eli savupirtti.
Suomalainen sauna, japanilainen höyrykylpy furo
ja Amerikan lakota-intiaanien hikimaja eli inipi
ovat pääosissa Helsingissä maanantai-iltana
avatussa näyttelyssä Löylyn henki - kolmen
mantereen kylvyt.
Näyttelyn järjestäjinä ovat
Suomen saunaseura, Helsingin yliopiston
uskontotieteen laitos ja Keski-Suomen museo. Se
liittyy Helsingissä Euroopan
kulttuurikaupunkivuoteen.
Pioneerirakennus onkin suomalainen
Professori Pentikäinen esitti näyttelyn alla
teorian, jonka mukaan Yhdysvalloissa Amerikan
ensimmäisenä pioneerirakennuksena esiteltävä
rakennus olisi itse asiassa suomalainen sauna,
eikä hollantilaisten tai saksalaisten asumus.
Kun Ruotsin kuningattaren Kristiinan aikana,
vuonna 1638, Amerikan mantereelle perustettiin
kolonia elikkä siirtokunta, sen nimeksi tuli Uusi
Ruotsi - Nova Svekja.
- Sinne muutti parisentuhatta ihmistä. Koloniaa
olisi aivan hyvin voinut sanoa Uudeksi Suomeksi,
sillä aivan ilmeisesti enemmistö joukosta oli
metsäsuomalaisten jälkeläisiä, huomauttaa
Pentikäinen.
Yhdysvaltain ensimmäinen rakennus on kuitenkin
Pentikäisen mukaan salvostekniikaltaan
samanlainen kuin suomalaisten sauna. Sitä
tavallisesti näytetään maan pioneeritalona.
- Me voisimme olla siitä ylpeitä ja nimetä sen
omaksi saunaksemme, hän toteaa.
Kylpemisen ulottuvuudet
Kruununhaan entisen postin tiloissa esitellään
Kolmen kulttuurin kylpyperinteet. Kylpemään ja
saunomaan näissä kulttuureissa ei menty vain
siitä syystä, että se olisi pelkästään fyysinen
toimitus puhdistumiseen ja rentoutumiseen.
Kaikissa näissä kulttuureissa asiaan kuului vahva
henkinen ja metafyysinen ulottuvuus - Pentikäisen
mukaan lähes shamanistinen ulottuvuus.
Tähän liittyy vielä vahva, sanastollinen ja
uskomuksellinen pohja. Sauna, kiuas ovat
tärkeitä. Samoin löyly, joka on yksi vanhimpia
sanojamme. Se merkitsee, paitsi kiukaalta
nousevaa höyryä, myös henkeä tai sielua.
- Sama ulottuvuus tulee esille myös japanilaisten
furossa ja intiaanien hikimajassa. Siksi näyttely
on löytöretki, paitsi näihin kulttuureihin myös
niiden henkiseen maailmaan ja maailmankuvaan -
uskontoon.
Kaikkia näissä kolmessa kulttuurissa
se on ollut osa uskontoon liittyviä menoja ja
tapoja sekä käyttäytymistä.
STT-IA
14.1.2000
Ajassa -sivulle
|