Metsäsuomalaiset pystyttivät saunan reviirinsä merkiksi
Suomalainen sauna on saanut nykyisen muotonsa metsäkansojen piirissä asuvien suomalaisten saunasta. Sen perusolemukseen kuuluu kaksi asiaa: salvostekniikka, jolla tämä rakenne pystytettiin ja kiuas.- Metsäsuomalainen merkitsi reviirinsä nimenomaan pystyttämällä ensiksi tällaisen rakennuksen - saunan, tähdentää uskontotieteen professori Juha Pentikäinen.
Hän kertoo metsäsuomalaisen reviiristä vanhan tarinan, lastun joessa. Suomalainen saapuu joelle ja asettuu sinne asumaan. Jonkin aikaa asuttuaan hän huomaa joessa juoksevan lastun. "Joku on tullut minun mailleni".
Metsäsuomalainen ottaa
kirveen ja menee ottamaan selvää. Sen jälkeen
joessa juoksee lastun lisäksi veri.
- Sauna oli omistusoikeuden merkki. Suomalainen
rakensi aluksi saunan. Se saattoi olla myös
asuinrakennus, kunnes pystytettiin toinen
salvosrakennus eli savupirtti.
Suomalainen sauna, japanilainen höyrykylpy furo ja Amerikan lakota-intiaanien hikimaja eli inipi ovat pääosissa Helsingissä maanantai-iltana avatussa näyttelyssä Löylyn henki - kolmen mantereen kylvyt.
Näyttelyn järjestäjinä ovat Suomen saunaseura, Helsingin yliopiston uskontotieteen laitos ja Keski-Suomen museo. Se liittyy Helsingissä Euroopan kulttuurikaupunkivuoteen.
Pioneerirakennus onkin suomalainen
Professori Pentikäinen esitti näyttelyn alla teorian, jonka mukaan Yhdysvalloissa Amerikan ensimmäisenä pioneerirakennuksena esiteltävä rakennus olisi itse asiassa suomalainen sauna, eikä hollantilaisten tai saksalaisten asumus.
Kun Ruotsin kuningattaren Kristiinan aikana, vuonna 1638, Amerikan mantereelle perustettiin kolonia elikkä siirtokunta, sen nimeksi tuli Uusi Ruotsi - Nova Svekja.
- Sinne muutti parisentuhatta ihmistä. Koloniaa olisi aivan hyvin voinut sanoa Uudeksi Suomeksi, sillä aivan ilmeisesti enemmistö joukosta oli metsäsuomalaisten jälkeläisiä, huomauttaa Pentikäinen.
Yhdysvaltain ensimmäinen rakennus on kuitenkin
Pentikäisen mukaan salvostekniikaltaan
samanlainen kuin suomalaisten sauna. Sitä
tavallisesti näytetään maan pioneeritalona.
- Me voisimme olla siitä ylpeitä ja nimetä sen
omaksi saunaksemme, hän toteaa.
Kylpemisen ulottuvuudet
Kruununhaan entisen postin tiloissa esitellään Kolmen kulttuurin kylpyperinteet. Kylpemään ja saunomaan näissä kulttuureissa ei menty vain siitä syystä, että se olisi pelkästään fyysinen toimitus puhdistumiseen ja rentoutumiseen.
Kaikissa näissä kulttuureissa asiaan kuului vahva henkinen ja metafyysinen ulottuvuus - Pentikäisen mukaan lähes shamanistinen ulottuvuus.
Tähän liittyy vielä vahva, sanastollinen ja uskomuksellinen pohja. Sauna, kiuas ovat tärkeitä. Samoin löyly, joka on yksi vanhimpia sanojamme. Se merkitsee, paitsi kiukaalta nousevaa höyryä, myös henkeä tai sielua.
- Sama ulottuvuus tulee esille myös japanilaisten furossa ja intiaanien hikimajassa. Siksi näyttely on löytöretki, paitsi näihin kulttuureihin myös niiden henkiseen maailmaan ja maailmankuvaan - uskontoon.
Kaikkia näissä kolmessa kulttuurissa se on ollut osa uskontoon liittyviä menoja ja tapoja sekä käyttäytymistä.
STT-IA
14.1.2000
