Rehn: NATO-selvitystä tarvitaan
RKP:n ja Helmi 2000-liikkeen presidenttiehdokkaan Elisabeth Rehnin (r.) mielestä uuden perustuslain presidentille suomat valtaoikeudet ovat sopivat. Hän kuitenkin jättää avoimeksi, käyttäisikö valtaoikeuksia täysimääräisesti, jos tulisi valituksi tasavallan presidentiksi.
Presidentin kolme tärkeintä tehtävää ovat Rehnin mielestä ulko- ja
turvallisuuspolitiikka yhteistyössä hallituksen kanssa sekä perustuslain
mukaan Suomen kansan menestyksen edistäminen.
- Presidentti voi - ja hänen täytyy - tämän lisäksi nostaa esille
tärkeitä kysymyksiä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja siten puuttua
erilaisiin ongelmiin Suomessa, kuten eriarvoisuuden kasvaminen,
perheiden tilanne, nuoret ja niin edelleen, Rehn luettelee.
Uuteen perustuslakiin tehdyt presidentin valtaoikeuksia koskevat
muutokset ovat Rehnin mielestä sopivat. Uuden perustuslain myötä Suomen
parlamentaarinen järjestelmä on hänen mielestään kasvanut ”aikuiseksi
järjestelmäksi”.
Ovi auki valtaoikeuksien käytölle
Rehn ei kuitenkaan täysin sulje pois mahdollisuutta käyttää
täysimääräisesti presidentin valtaoikeuksia.
- Sitä on tässä vaiheessa mahdotonta sanoa, mutta lähden siitä, että
käytän ja tulen myös käyttämään sitä valtaa mitä perustuslaissa ei
mainita, nimittäin sanan valtaa.
- Presidentillä on mahdollisuus ja vastuu puuttua yhteiskunnan aisoihin
myös nostamalla asioita esille sekä julkisuudessa että muitten
poliittisten toimijoiden kanssa, Rehn sanoo.
Asioita, joihin hän mitä ilmeisimmin puuttuisi, ovat uhat, jotka
voisivat vahingoittaa Suomea. Sellaisiksi Rehn nimeää kansan
kahtiajakautumisen ja syrjäytymisen lisääntymisen, työttömyyden ja
maaseudun autioitumisen. Myös nuorten lisääntynyttä huumeiden käyttöä
Rehn pitää hälyttävänä.
Valtioiden liitto vai liittovaltio?
Rehn väistää suoran vastauksen kysymykseen, pitäisikö EU:n parlamentin
valtaa lisätä. Hänen mukaansa parlamentin rooli suorana kansan
edustajana eurooppalaisella tasolla on tärkeä vastapaino komissiolle ja
ministerineuvostolle.
- Euroopan parlamentti täydentää EU-maiden omat kansalliset parlamentit
kansalaisten edustuslaitoksina ja EU-koneiston kontrollijärjestelmänä,
hän sanoo.
EU:ta ehdokas kuitenkin kehittäisi enemmän itsenäisten valtioiden
liittona kuin liittovaltiona.
- Kannatan enemmän valtioiden liittoa, jossa jokaisen maan kulttuuri voi
kehittyä jatkossakin vapaasti, mutta teemme läheistä yhteistyötä
maanosamme yhteiskuntien ongelmien ratkaisemiseksi ja rauhan ja
yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseksi Euroopassa ja muualla
maailmassa.
”NATO-selvitystä tarvitaan”
Rehnin syksyisiä turvallisuuspoliittisia lausuntoja tulkittiin selkeiksi
kannanotoiksi Suomen NATO-jäsenyyden puolesta. Loppuvuodesta Rehn
korosti, että hän ei ole ratkaissut vielä omaa kantaansa
NATO-jäsenyyteen.
- Olen monesti todennut, että prosessi on kolmivaiheinen: puolueeton
selvitys, kansalais- ja asiantuntijakeskustelu ja vasta sitten päätös,
Rehn kertaa.
Hän sanoo olevansa vakuuttunut, että NATO-päätös suuntaan tai toiseen
tehdään seuraavan presidentin virkakautena.
- Tästä kannattaisi keskustella avoimesti ja rehellisesti. Siihen uskon
että puolueeton selvitys antaisi mitä parhaimmat edellytykset. Silloin
meillä on kaikki faktat pöydällämme, myös se seikka, mikä on
liittoutumattoman maan asema tulevaisuuden Euroopassa, Rehn
perustelee.
Armeijan supistukset Ruotsin oma asia
Ilman erillisiä selvityksiä kanta Ruotsin päätökseen supistaa
puolustusvoimiensa määrärahoja napsahtaa lyhyesti.
- Se on täysin heidän asiansa, Rehn sanoo.
Hän ei myöskään näe Ruotsin päätöksen tässä vaiheessa suoranaisesti
aiheuttavan ongelmia kaavaillulle pohjoismaiselle
turvallisuusyhteistyölle – ja laajemmin yleiseurooppalaiselle
turvallisuusyhteistyölle.
Niin sanotun ”kahden lautasen” politiikan ongelman Suomen edustautuessa
EU:ssa Rehn olisi valmis pääsääntöisesti poistamaan.
- Olisin presidenttinä mukana vain niissä kokouksissa, joissa päätetään
tärkeimmistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista asioista ja missä näemme
hallituksen kanssa, että on suotavaa, että Suomen korkein poliittinen
johto on edustettuna. Muuten EU-politiikka kuuluu hallitukselle, hän
sanoo.
ILPO KIURU
14.1.2000
Politiikka -sivulle
|