Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Rehn: NATO-selvitystä tarvitaan



RKP:n ja Helmi 2000-liikkeen presidenttiehdokkaan Elisabeth Rehnin (r.) mielestä uuden perustuslain presidentille suomat valtaoikeudet ovat sopivat. Hän kuitenkin jättää avoimeksi, käyttäisikö valtaoikeuksia täysimääräisesti, jos tulisi valituksi tasavallan presidentiksi.


Presidentin kolme tärkeintä tehtävää ovat Rehnin mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikka yhteistyössä hallituksen kanssa sekä perustuslain mukaan Suomen kansan menestyksen edistäminen.

- Presidentti voi - ja hänen täytyy - tämän lisäksi nostaa esille tärkeitä kysymyksiä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja siten puuttua erilaisiin ongelmiin Suomessa, kuten eriarvoisuuden kasvaminen, perheiden tilanne, nuoret ja niin edelleen, Rehn luettelee.

Uuteen perustuslakiin tehdyt presidentin valtaoikeuksia koskevat muutokset ovat Rehnin mielestä sopivat. Uuden perustuslain myötä Suomen parlamentaarinen järjestelmä on hänen mielestään kasvanut ”aikuiseksi järjestelmäksi”.


Ovi auki valtaoikeuksien käytölle

Rehn ei kuitenkaan täysin sulje pois mahdollisuutta käyttää täysimääräisesti presidentin valtaoikeuksia.

- Sitä on tässä vaiheessa mahdotonta sanoa, mutta lähden siitä, että käytän ja tulen myös käyttämään sitä valtaa mitä perustuslaissa ei mainita, nimittäin sanan valtaa.

- Presidentillä on mahdollisuus ja vastuu puuttua yhteiskunnan aisoihin myös nostamalla asioita esille sekä julkisuudessa että muitten poliittisten toimijoiden kanssa, Rehn sanoo.

Asioita, joihin hän mitä ilmeisimmin puuttuisi, ovat uhat, jotka voisivat vahingoittaa Suomea. Sellaisiksi Rehn nimeää kansan kahtiajakautumisen ja syrjäytymisen lisääntymisen, työttömyyden ja maaseudun autioitumisen. Myös nuorten lisääntynyttä huumeiden käyttöä Rehn pitää hälyttävänä.


Valtioiden liitto vai liittovaltio?

Rehn väistää suoran vastauksen kysymykseen, pitäisikö EU:n parlamentin valtaa lisätä. Hänen mukaansa parlamentin rooli suorana kansan edustajana eurooppalaisella tasolla on tärkeä vastapaino komissiolle ja ministerineuvostolle.

- Euroopan parlamentti täydentää EU-maiden omat kansalliset parlamentit kansalaisten edustuslaitoksina ja EU-koneiston kontrollijärjestelmänä, hän sanoo.

EU:ta ehdokas kuitenkin kehittäisi enemmän itsenäisten valtioiden liittona kuin liittovaltiona.

- Kannatan enemmän valtioiden liittoa, jossa jokaisen maan kulttuuri voi kehittyä jatkossakin vapaasti, mutta teemme läheistä yhteistyötä maanosamme yhteiskuntien ongelmien ratkaisemiseksi ja rauhan ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseksi Euroopassa ja muualla maailmassa.


”NATO-selvitystä tarvitaan”

Rehnin syksyisiä turvallisuuspoliittisia lausuntoja tulkittiin selkeiksi kannanotoiksi Suomen NATO-jäsenyyden puolesta. Loppuvuodesta Rehn korosti, että hän ei ole ratkaissut vielä omaa kantaansa NATO-jäsenyyteen.

- Olen monesti todennut, että prosessi on kolmivaiheinen: puolueeton selvitys, kansalais- ja asiantuntijakeskustelu ja vasta sitten päätös, Rehn kertaa.

Hän sanoo olevansa vakuuttunut, että NATO-päätös suuntaan tai toiseen tehdään seuraavan presidentin virkakautena.

- Tästä kannattaisi keskustella avoimesti ja rehellisesti. Siihen uskon että puolueeton selvitys antaisi mitä parhaimmat edellytykset. Silloin meillä on kaikki faktat pöydällämme, myös se seikka, mikä on liittoutumattoman maan asema tulevaisuuden Euroopassa, Rehn perustelee.


Armeijan supistukset Ruotsin oma asia

Ilman erillisiä selvityksiä kanta Ruotsin päätökseen supistaa puolustusvoimiensa määrärahoja napsahtaa lyhyesti.

- Se on täysin heidän asiansa, Rehn sanoo.

Hän ei myöskään näe Ruotsin päätöksen tässä vaiheessa suoranaisesti aiheuttavan ongelmia kaavaillulle pohjoismaiselle turvallisuusyhteistyölle – ja laajemmin yleiseurooppalaiselle turvallisuusyhteistyölle.

Niin sanotun ”kahden lautasen” politiikan ongelman Suomen edustautuessa EU:ssa Rehn olisi valmis pääsääntöisesti poistamaan.

- Olisin presidenttinä mukana vain niissä kokouksissa, joissa päätetään tärkeimmistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista asioista ja missä näemme hallituksen kanssa, että on suotavaa, että Suomen korkein poliittinen johto on edustettuna. Muuten EU-politiikka kuuluu hallitukselle, hän sanoo.

ILPO KIURU
14.1.2000


Politiikka -sivulle