Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kenen lauluja laulat Vladimir Putin?



Venäjän valtarakenne on viimeisten vuosien aikana uudelleen muotoutunut. Vanhan kommunistisen oligarkian tilalle on noussut suurliikemiesten ja armeijan vaikuttajien joukko. Valtion omaisuutta haalineista liikemiehistä monet tosin ovat vanhan kommunistisen nomenklatuuran kasvatteja.


Millaisia poliittisia toimijoita tämä vaikutusvaltainen joukko on valmis tukemaan aina presidentiksi saakka? Onko muilla kuin tämän vaikuttajajoukon hyväksyneillä ehdokkailla mahdollisuutta tasaväkiseen kisaan presidentinvaaleissa?

Kuinka Venäjän vaaleissa sitten käy? Kuka Venäjää johtaa siinä tapauksessa, että vaaleista voittajana selviytyy Vladimir Putin?

Näihin kysymyksiin voi saada vastauksen vain syventymällä kolmeen peruskysymykseen. Ketkä ovat Putinin vahvimmat kilpailijat? Millainen tausta tällä Venäjän turvallisuuspalvelun entisellä johtajalla on? Millaisten ajankohtaisten tapahtumien myötä tai avulla Putin on asemansa saavuttanut?


Uskottavat presidenttiehdokkaat vähissä

Presidenttikilpaan ovat ilmoittautuneet mukaan kommunistijohtaja Gennadi Zjuganov, Siperian kuvernööri Aman Tulejev, kansallismielinen parlamentaarikko Vladimir Zhirinovski sekä liberaalin Yabloko-ryhmittymän johtaja Grigori Javlinski.

Ennakkokaavailuissa Putinin rinnalla varteenotettavimpana vaihtoehtona on kuitenkin pidetty entistä pääministeriä Jevgeni Primakovia.

Primakovin liittolainen, pienen agraaripuolueen johtaja Mikhail Lapshin antoi kuitenkin 12. tammikuuta julkistamassaan lausunnossa ymmärtää, ettei Primakovin nimeä tultane näkemään presidenttiehdokkaiden joukossa.

Mistä Primakovin epäröinti ja mahdollinen vetäytyminen johtuu? Varteenotettavin selitys on se, että Primakov on laskenut mahdollisuutensa vähäisiksi. Toinen yhtä tärkeä tekijä on ehdokkaiden suhde valtaa tosiasiallisesti pitäviin taustavoimiin.

Miten se näyttäytyy käytännössä, voimme vain arvailla. Tosiasia on kuitenkin, ettei muilla ehdokkailla ole suuria mahdollisuuksia uhata Putinin valtavaa kansansuosiota seuraavan kahden kuukauden aikana.


Mies tyhjästä?

Mikä Putin on miehiään ja mistä hän tulee? Viittauksia hänen vakoojataustaansa on kuulunut siellä ja täällä. Tiedot Venäjän poliittisen taivaan uudesta komeetasta ovat kuitenkin vähäisiä.

Putinin ura Venäjän poliittisessa toiminnassa alkoi 1990-luvun alussa, kun hänet valittiin Pietarin paikallishallinnon palvelukseen. Pietarin vuosinaan hän yleni aina apulaispormestariksi, kunnes Jeltsinin hallinto otti hänet suojiinsa 1995.

Vuonna 1998 hänestä tuli Venäjän salaisen palvelun johtaja. Pian tämän jälkeen hänet nimitettiin presidentin turvallisuusneuvoston sihteeriksi. Elokuussa 1999 Jeltsin nosti tämän tuntemattoman suuruuden pääministerikseen.


Vallan läpinäkymättömyys

Valta Venäjällä on luonteeltaan läpinäkymätöntä. Joitakin päätelmiä valtasuhteiden muutoksista on kuitenkin tehtävissä. Armeijan asema sisäpolitiikassa on merkittävästi vahvistunut. Suurliikemiesten oligarkia on niin ikään jatkuvasti kasvattanut todellista vaikutusvaltaansa.

Putinin tausta turvallisuuspalvelun entisenä johtajana ja turvallisuusneuvoston sihteerinä sopii tähän yhtälöön liiankin hyvin. Se herättää väistämättä epäilyksiä eliitin halusta edistää avoimen ja demokraattisen järjestelmän kehittymistä.

Ilman näiden viime vuosina tosiasiallista valtaa käyttäneiden ryhmien myötävaikutusta, ei Putin olisi koskaan voinut nousta nykyiseen valta-asemaansa.

Päinvastaisista läntisistä kommenteista huolimatta voidaan väittää, ettei demokraattinen poliittinen kulttuuri ole vieläkään juurtunut venäläiseen järjestelmään.

Jeltsinin eron ajankohta Putinin suosion ollessa korkeimmillaan, Tshetshenian sodan sen hetkinen vaihe sekä jäljelle jäävä aika valmistautua vaaleihin, ovat kaikki vahvoja indikaattoreita eliitin halusta ohjata demokraattista poliittista prosessia.


Aallonharjalla johtoon

Varhaisempi kehityskin nostaa kysymyksiä Putinin nosteen lähteistä. Viime vuoden poliittinen kehitys on ollut hänelle kovin suotuisa. Viime kesäiset kerrostalojen räjäytykset, joista on epäilty jopa Putinin oman organisaation miehiä, sai venäläiset raivon valtaan.

Armeijan suosima sotilasoperaatio Tshetsheniassa vaati voimakkaan oloisen ja päättäväisen johtajan pääministeriksi.

Kuinka nämä tapahtumat ja poliittiset taustavaikuttajat suhteutuvat uuteen poliittiseen komeettaan? Mikä rooli niillä on Putinin poliittisen uran takuumiehinä? Molemmat ovat kysymyksiä, joihin ei rohkeinkaan poliittinen arvioitsija tuskin uskaltaa antaa lopullista vastausta.

PETRI SUTINEN
14.1.2000


Ulkomaat -sivulle