Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Journalistipaneeli: Mielipidetiedustelut ohjailevat mediaa, mutta media ei tee presidenttiä

Uutisvuoto voi olla näiden vaalien Tuttu juttu



Nämä presidentinvaalit saatetaan ratkaista Uutisvuoto -ohjelmassa, kun kuusi vuotta sitten areenana oli Tuttu juttu -show. Tämä varsin valistunut arvaus esitettiin paneelissa, joka pohti tekeekö media presidentin.


Televisiosta tuttu kirjailija Lasse Lehtinen päätteli, että kun viimeiselle kierrokselle (mahdollisesti) vastakkain päätyneet, jo aikaisemmin mukavasti Uutisvuodossa esiintyneet, Esko Aho ja Tarja Halonen kohtaavat Uutisvuodossa, vaalit ratkeavat todennäköisesti televisioruudussa.

Median roolia presidentintekijänä pohdittiin maan vanhimman journalistiyhdistyksen Suomalaisen Sanomalehtiliiton tilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.


Median valitsijamiehen rooli

Kun valta on kansalla, kenellä valta todella on, kysyi yhtenä panelistina esiintynyt veteraanipoliitikko Kalevi Sorsa Paavo Haavikkoa mukaillen.

Ennen suoraa kansanvaalia valitsijamiehet valitsivat presidentin ja saimme Sorsan mielestä ihan hyviä presidenttejä. Valitsijamiehet tekivät ehdokkaan tunnetuksi ja edustivat ehdokkaan tunnustamaa aatetta. Toisella kierroksella valitsijamiehet saivat käyttää vapaata harkintaansa.

Sorsan mukaan valitsijamiesten rooli on siirtynyt nyt osin ehdokkaille itselleen, mutta mediasta on tullut tärkeä välimies. Suuret massat voidaan tavoittaa vain median kautta.

Tästä on seurannut vanhemman valtiopäivämiehen mukaan se, että ehdokkaat irtautuvat omista taustoistaan. Aikaisemmin ei olisi tullut kuuloonkaan, että ehdokkaana oleva puolueen puheenjohtaja jättää tehtävänsä ja ottaa selkeästi etäisyyttä omaan puolueeseensa kuten Esko Aho on tehnyt. Vastaavasti riippuvuus mediasta kasvaa.

Sorsan mielestä nykytilanne kaventaa poliittisen eliitin valtaa ja kasvattaa infokratian valtaa.
- En kuitenkaan sano, että media valitsee presidentin. Kansa ei syö kaikkea, mitä sille syötetään.


Media haluaa olla voittajan puolella

Kirjailija, mediamies Lasse Lehtinen vaikutti viime vaaleissa osaltaan siihen, että Kalevi Sorsan presidenttitie katkesi ja Martti Ahtisaaresta tuli ensimmäinen kansanvaaleilla valittu presidentti.

Lehtinen arvioi nyt, että media suhtautuu kovin juhlallisesti rooliinsa presidentin valinnassa. Media ei luo trendejä, vaan vahvistaa niitä. Media haluaa myös olla aina voittajan puolella.

Tiedotusvälineet ovat liikeyrityksiä, joiden täytyy maksimoida tuloksensa. Puoluelehdistö ei menesty juuri siksi, koska sillä on oma agenda.

Lehtisen mielestä historiasta löytyy hyviä esimerkkejä trendien seuraamisesta. Koko tiedotuskenttä suhtautui Neuvostoliittoon vakiintuneen sodanjälkeisen ulkopolitiikan hengessä. Vasta kun presidentti Kekkonen väistyi ja Neuvostoliitto romahti, naapurista alkoi löytyä vikaa.

Lehtinen muisteli myös, että kun kuusi vuotta sitten Elisabeth Rehnin kannatusluvuissa tapahtui yllättävä nousu, alkoi Ahtisaaren leirissä "kauhea parku", että media tekee Elisabethista presidenttiä. Jutut muuttuivat naisehdokkaalle myötäsukaisemmiksi ja ymmärtäväisemmiksi. Kannatuksen tasaantuessa kauhea parku kuului toiselta puolelta.

Journalismin nykysankareita ovat Lehtisen mukaan ne, jotka ennakoivat trendimuutoksia. Lehtinen antoikin tunnustusta presidentti Mauno Koiviston taannoiselle sopuli -vertaukselle. Se kuvasti ja kuvastaa median käytöstä oikein sekä eläintieteellisesti että tiedotusopillisesti.

- Media ei kadu, eikä pyydä anteeksi. Kaikista maksullisista vuodekumppaneista media on epäluotettavin, Lehtinen veisteli ja tarjosi medialle tunnuslauseeksi "auta miestä myötämäessä".


Etäisyys loi arvokkuutta

Käynnissä olevaa vaalikampanjointia on yleisen käsityksen mukaan leimannut siisteys. Roskapusseja ei ole tongittu eikä kilpailijoita loattu.

Selittävänä tekijänä pidetään sitä, että kärkiehdokkaat ovat kaikki kyvykkäitä. Toisella kierroksella moni joutuu "hampaat irvessä" kuten Lehtinen kuvaili, äänestämään toissijaista ehdokastaan ja äänestämään myös toista vähemmän siedettävää vastaan eli taktikoimaan.

Entisaikojen presidentit säilyttivät etäisyytensä mediaan ja samalla arvokkuutensa, koska kaikkea heistä ei tiedetty, tai jos tiedettiinkin, ei tohdittu kertoa.

Lehtisen raa´an arvion mukaan marsalkka Mannerheim olisi elintavoillaan tänä päivänä jatkuvasti Seitsemän päivää -lehden hampaissa ja Kekkonen iltapäivälehtien lööpeissä.


Valintoja tunnetasolla

MTV3:n päätoimittaja Merja Ylä-Anttila allekirjoitti monet Lasse Lehtisen näkemykset. Tiedotusvälineen omien näkemysten esiintuominen saati arvokeskustelun herättäminen on äärimmäisen vaikeata.

Ehdokkaan esiintyminen televisiossa vahvistaa hänestä jo muodostunutta kuvaa. Onnistuminen vauhdittaa jo käynnissä olevaa nousua ja epäonnistuminen nopeuttaa pudotusta.

Ylä-Anttila oli vakaasti sitä mieltä, että huolimatta esiintymisvalmennuksista ehdokkaan teeskentely ei onnistu niin vahvassa välineessä kuin televisio. Katsojat osaavat lukea mediaa.

Ylä-Anttila ei tuomitse niitä, jotka tekevät valintojaan tunnetasolla. Keskustelu uudentyyppisestä johtajuudesta ja presidentin valtaoikeuksien kaventumisesta nostaa esiin ehdokkaiden luonnetyyppejä.

MTV:n vaaliohjelmat ovat keränneet yli miljoonaan yltäneitä katsojalukuja ja vaalijuhlissa kerätään nimikirjoituksia, mikä kertonee Ylä-Anttilan mielestä ihmisten halusta hakea näistä vaaleista elämysmaailmaa.


Tulkintavalta siirtynyt mielipidemittauksille?

Kansanedustaja Jyrki Katainen (kok.) arveli, että neljän kärkiehdokkaan asetelma on koettu turhauttavaksi. Gallupit tipauttavat edes jonkun pois valintaa helpottamaan.

Katainen moitti median julkaisevan mielipidetiedusteluja vailla kriittisyyttä.
- Luovuttaako media oman tulkintavaltansa gallupeille, Katainen kysyi.

Katainen arvioi puolueiden suosivan henkilöintipolitikointia siitä yksinkertaisesta syystä, että ehdokkaan henkilökuvan rakentaminen on helpompaa kuin arvojen ja aatemaailman tuominen kampanjaan.

Kukaan panelisteista ei kannattanut rajoituksia mielipidetiedustelujen julkaisemiseen. Jos ne kiellettäisiin, niitä pulpahtaisi esiin esimerkiksi Ruotsissa.

MARGIT HARA
14.1.2000


Politiikka -sivulle