Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Masennus iskee helposti uudestaan



Yli puolet masennuspotilaista sairastuu uudelleen masennukseen myöhemmin elämänsä aikana.


Kaksi masennusta kokeneista 70 prosenttia saa kolmannenkin. Kolmen sairastetun masennuksen jälkeinen uusiutumisriski on 90 prosenttia, psykiatrian dosentti Erkki Isometsä kertoi lääkäripäivillä tiistaina.

Isometsä muistutti, että näillä masennuksilla tarkoitetaan virallisesti luokiteltua masennusoireyhtymää erotuksena arkikielen "masennuksesta". Monesti puhutaan masennuksesta, kun ollaan vähän siipi maassa tai mikään ei nyt huvita.

Lievän tai keskivaikean masennuksen hoidossa käytetään tavallisesti psykoterapiaa. Potilas käy kerran viikossa terapiassa, joka jatkuu reilusta kahdesta kuukaudesta noin neljään kuukauteen. Noin puolet potilaista parantuu oireettomiksi, osa saa lievitystä oireisiinsa. Kolmannesta terapia ei juuri auta.

Keskivaikeaa ja vaikeaa masennusta hoidetaan masennuslääkkeillä, joiden antamista jatketaan puoli vuotta senkin jälkeen, kun potilaalla ei ole enää oireita. Lääkehoidon jatkamisella pyritään estämään depression myöhempi uusiutuminen.
- Monissa tapauksissa lääkehoidon ja psykoterapian yhdistäminen näyttää tuovan parhaat hoitotulokset, Isometsä arvioi.


Masentuneimpia 25-55-vuotiaat

Isometsä arvioi, että 200 000-250 000 suomalaista kärsii vuosittain vakavasta masennuksesta.

Viime aikoina on puhuttu ja kirjoitettu vanhusten masennuksesta ja piilomasennuksesta. Isometsä toteaa, että vanhukset eivät suinkaan ole masentunein väestönosa, vaikka joskus siltä näyttää.

- Ilmeisesti on niin, että laitoksissa olevat ja sairaat vanhukset ovat masentuneita. Suurin osa terveistä vanhuksista ei kuitenkaan kärsi masennusoireista.

Väestötutkimusten mukaan eniten masennusta potevat 25-55-vuotiaat parhaassa työiässä olevat. Nuoret aikuiset hoitavat harvoin masennustaan lääkkeillä. Vanhemmat, jo terveyskeskuksensa tuntevat kääntyvät herkemmin lääkärin puoleen tässäkin vaivassa.

Masennuslääkkeiden suuret käyttöluvut selittyvät sillä, että niitä käytetään entistä pitempiä hoitojaksoja. Lisäksi masennuslääkkeillä hoidetaan joitakin kiputiloja, ahdistusta ja syömishäiriöitä.

STT-MH
14.1.2000


Kotimaa -sivulle