Kuntien talous vaihdellut ääripäästä toiseen 90-luvulla
Kuntien talous on mennyt koko 1990-luvun vuoristorataa: yksittäisellä kunnalla on välillä mennyt paremmin, välillä huonommin. Vaihtelevan kehityksen taustalla ovat paljolti valtion ratkaisut.Myönteinen puoli vuosikymmenen kehityksessä on ollut se, ettei maahan ole muodostunut heikkojen kuntien joukkoa, jonka asema olisi pitempään muita huonompi, ilmenee tutkija Heikki Helinin tekemästä 47 kunnan talousanalyysista.
KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmaan kuuluva talousanalyysi hahmottaa tutkimuskuntien talouden pitkää linjaa. Tarkastelun kohteena ovat ajanjaksot 1990-1996, 1997-1998, 1999 ja 2000-2003.
Kuntien talouden muutosten taustalla ovat olleet vuosikymmenen alun lama sekä valtion toimenpiteet.
Näitä ovat olleet valtionosuusuudistukset vuosina 1993 ja 1997 sekä valtionosuuksien leikkaukset, yhteisöveron voimakas kasvu laman jälkeen ja jakoperusteen kiinnittäminen vuosiin 1991 ja 1992 sekä yhteisöveron jakoperusteen muutos 1999.
Tutkimuskuntien talouden tila muuttui merkittävästi vuosina 1990-96. Verotulojen kasvu oli vuosittain suurempi kuin talousarvioissa oletettiin.
Ne, joille ylimääräistä kertyi, toimivat vastuullisesti ja maksoivat lainojaan pois ja kasvattivat rahastojaan. Tämä näkyy vahvistuneissa vakavaraisuusluvuissa.
Vuonna 1990 ainoastaan kuuden tutkimuskunnan vakavaraisuus oli plusmerkkinen. Vuonna 1996 tällaisia kuntia oli peräti 23. Kun vuonna 1990 kaikkien tutkimuskuntien vuosikate oli plusmerkkinen, oli se vuonna 1996 negatiivinen neljässä tutkimuskunnassa.
Nämä kaikki epätasapainoisen tulorahoituksen kunnat olivat kaupunkeja. Tämä liittyy siihen, että vuosikymmenen alkupuolella nimenomaan pienten kuntien talous vahvistui ja asema suhteessa muihin kuntiin parani. Vastaavasti kaupunkien ja niiden ympäryskuntien talous kiristyi.
Vuona 1998 kuntien keskinäinen tilanne alkoi muuttua. Vuonna 1998 kuudella tutkimuskunnalla oli miinusmerkkinen vuosikate. Näistä kunnista neljä kuuluu pienimpään kuntaryhmään.
Yhteisöveron jako-osuuksien muutos ja menettäville kunnille poikkeuksellisen raskas siirtymäkausi kiristää menettävien kuntien asemaa muutamaksi vuodeksi. Monet näistä ovat pienehköjä maaseutukuntia.
Kaikkiaan 17 tutkimuskunnan yhteisöveron jako-osuus pienenee. Tilanne korjautuu osittain, kun tasausjärjestelmät ottavat menetykset huomioon vuonna 2003. Verotulotasaus huomioiden menettäjiä on viisi.
Kaikkiaan 13 kunnan asema paranee muiden säilyessä muuttumattomina.
IA
14.1.2000
