Pitääkö terveelle kertoa alttiudesta sairaudelle?
Geenitutkimuksen moraalipulma ns. epäpotilaat
Etenevä geenitutkimus synnyttää ns. epäpotilaiden joukon. He ovat ryhmä terveitä ihmisiä, joiden geeniprofiili kuitenkin enteilee suurta vakavan sairauden vaaraa. Pitäisikö ihmiselle kertoa vakavan sairastumisen riskistä, jos ennaltaehkäisevää hoitoa ei ole?
On
myös mahdollista, että epäpotilas ei riskeistään
huolimatta koskaan sairastu. Näin tieto
sairastumisen vaarasta varjostaisi hänen
elämäänsä aivan turhaan.
Kumpi on lääkäriltä
vastuutonta, sairastumisen riskistä kertominen vai
sen salaaminen?
HYKS:n professori Kimmo Kontula myöntää, että
oikeaa tapaa suhtautua epäpotilaisiin on vaikea
määrittää. Tulevaisuuden lääkärit kohtaavat
tämän kysymyksen, joka sivuaa sekä moraalia
että humanismia.
- Mielestäni sairautta kannattaa ehkäistä ennalta,
jos tällainen preventiivinen hoito tehoaa 80
prosentissa tapauksista. Hoidon aloittaminen olisi
sekä lääkärin että potilaan valinta, Kontula totesi
Helsingissä lääkäripäivillä.
Epäpotilaiden tilannetta on mahdollista ennakoida
jo nyt sillä, mikä kanta otetaan miesten
eturauhassyövän järjestelmälliseen etsintään eli
seulontaan.
Miehillä yleinen eturauhassyöpä ei
tarvitse osalla potilaista mitään hoitoa.
Suomenkin terveydenhuoltoala punnitsee paraikaa
tämän syövän seulontaan liittyviä hyötyjä ja
haittoja.
Jo 10 vuoden
päässä?
Epäpotilaiden joukon syntyminen ei ole Kimmo
Kontulan mukaan kovin kaukana tulevaisuudessa.
Hän arvioi, että vuosikymmenen kuluttua
pystytään määrittämään helposti kaikki
merkittävät geenivirheet, jotka liittyvät yhdessä
geenissä periytyviin sairauksiin.
- Noin 15 vuoden kuluttua pystytään suhteellisen
tarkoin määrittämään yksilökohtainen vaara
sairastua kansantauteihin. Niitä ovat meillä
esimerkiksi diabetes, astma ja sepelvaltimotauti.
Kontulan mukaan ihmisen geeniprofiilin
selvityksen perustana tulevat toimimaan
DNA-sirut. Ne ovat pieniä lasilevyjä, joihin on
ympätty jopa kymmenientuhansien geenien
tunnistimet.
Näin DNA-sirut pystyvät
havaitsemaan mm. potilaiden geenivirheitä ja
geenien säätelyn poikkeavuuksia.
Geeniprofiilin selvittämisen etuja on esimerkiksi
se, että sen kautta pystytään arvioimaan yksilön
reagointia erilaisiin lääkkeisiin. Näin vaikkapa
verenpainepotilaalle kyetään valitsemaan eri
vaihtoehdoista sopivin lääke.
Uudenlainen
potilassuhde
Kimmo Kontula arvioi, että myös potilaan ja
lääkärin suhde muuttuu lähimpien
vuosikymmenien aikana.
- Yleislääkärin rooli tulee olemaan entistä
voimakkaammin diagnostikko. Hän tukeutuu yhä
enemmän tietokantoihin ja telekommunikaatioon.
Tämä voi olla hyvinkin hedelmällinen tilanne.
Kontula lisäksi muistuttaa, että lääkärien ohella
potilaat itse hakevat jatkossa terveystietoja
Internetistä.
- Potilaat myös kysyvät neuvoa useammalta eri
lääkäriltä, professori Kontula visioi monasti
tietoverkon kautta tapahtuvaa hoitoa.
STT-IA
14.1.2000
Kotimaa -sivulle
|