Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Pitääkö terveelle kertoa alttiudesta sairaudelle?

Geenitutkimuksen moraalipulma ns. epäpotilaat



Etenevä geenitutkimus synnyttää ns. epäpotilaiden joukon. He ovat ryhmä terveitä ihmisiä, joiden geeniprofiili kuitenkin enteilee suurta vakavan sairauden vaaraa. Pitäisikö ihmiselle kertoa vakavan sairastumisen riskistä, jos ennaltaehkäisevää hoitoa ei ole?


On myös mahdollista, että epäpotilas ei riskeistään huolimatta koskaan sairastu. Näin tieto sairastumisen vaarasta varjostaisi hänen elämäänsä aivan turhaan.

Kumpi on lääkäriltä vastuutonta, sairastumisen riskistä kertominen vai sen salaaminen?

HYKS:n professori Kimmo Kontula myöntää, että oikeaa tapaa suhtautua epäpotilaisiin on vaikea määrittää. Tulevaisuuden lääkärit kohtaavat tämän kysymyksen, joka sivuaa sekä moraalia että humanismia.

- Mielestäni sairautta kannattaa ehkäistä ennalta, jos tällainen preventiivinen hoito tehoaa 80 prosentissa tapauksista. Hoidon aloittaminen olisi sekä lääkärin että potilaan valinta, Kontula totesi Helsingissä lääkäripäivillä.

Epäpotilaiden tilannetta on mahdollista ennakoida jo nyt sillä, mikä kanta otetaan miesten eturauhassyövän järjestelmälliseen etsintään eli seulontaan.

Miehillä yleinen eturauhassyöpä ei tarvitse osalla potilaista mitään hoitoa. Suomenkin terveydenhuoltoala punnitsee paraikaa tämän syövän seulontaan liittyviä hyötyjä ja haittoja.


Jo 10 vuoden päässä?

Epäpotilaiden joukon syntyminen ei ole Kimmo Kontulan mukaan kovin kaukana tulevaisuudessa. Hän arvioi, että vuosikymmenen kuluttua pystytään määrittämään helposti kaikki merkittävät geenivirheet, jotka liittyvät yhdessä geenissä periytyviin sairauksiin.

- Noin 15 vuoden kuluttua pystytään suhteellisen tarkoin määrittämään yksilökohtainen vaara sairastua kansantauteihin. Niitä ovat meillä esimerkiksi diabetes, astma ja sepelvaltimotauti.

Kontulan mukaan ihmisen geeniprofiilin selvityksen perustana tulevat toimimaan DNA-sirut. Ne ovat pieniä lasilevyjä, joihin on ympätty jopa kymmenientuhansien geenien tunnistimet.

Näin DNA-sirut pystyvät havaitsemaan mm. potilaiden geenivirheitä ja geenien säätelyn poikkeavuuksia.

Geeniprofiilin selvittämisen etuja on esimerkiksi se, että sen kautta pystytään arvioimaan yksilön reagointia erilaisiin lääkkeisiin. Näin vaikkapa verenpainepotilaalle kyetään valitsemaan eri vaihtoehdoista sopivin lääke.


Uudenlainen potilassuhde

Kimmo Kontula arvioi, että myös potilaan ja lääkärin suhde muuttuu lähimpien vuosikymmenien aikana.

- Yleislääkärin rooli tulee olemaan entistä voimakkaammin diagnostikko. Hän tukeutuu yhä enemmän tietokantoihin ja telekommunikaatioon. Tämä voi olla hyvinkin hedelmällinen tilanne.

Kontula lisäksi muistuttaa, että lääkärien ohella potilaat itse hakevat jatkossa terveystietoja Internetistä.

- Potilaat myös kysyvät neuvoa useammalta eri lääkäriltä, professori Kontula visioi monasti tietoverkon kautta tapahtuvaa hoitoa.

STT-IA
14.1.2000


Kotimaa -sivulle