Lapsena uuden elimen saanut pärjää hyvin aikuisena
Valtaosa lapsena uuden munuaisen, maksan tai sydämen saaneista elää aikuisena kuin kuka tahansa terve saman ikäinen.Elinsiirtoäidin lapsi syntyy ja kehittyy täysin normaalisti, mutta äidin on tietysti otettava raskauden aikanakin hylkimislääkkeensä.
Dosentti Christer Holmberg HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalasta kertoi, että elinsiirrot ovat tuoneet uuden elämän 200 lapselle viidentoista viime vuoden aikana.
Parhaat tulokset on saatu munuaistensiirrosta. Käytännöllisesti katsoen jokainen uuden munuaisen saanut lapsi jää henkiin. Lähes kaikki elävältä luovuttajalta saadut munuaiset ja kahdeksan kymmenestä kuolleelta luovuttajalta saaduista munuaisista toimii vielä seitsemän vuoden kuluttua.
Maksan ja sydämen siirrot vaikeampia
Maksan ja sydämen siirrot eivät ole onnistuneet yhtä hyvin. Yhtenä syynä on maksa- ja sydänsairaiden lasten heikompi kunto, sillä maksan ja sydämen heikkoa toimintaa ei voida korvata päinvastoin kuin huonosti toimivan munuaisen.
Maksan tai sydämen siirroista selviää yli 70 prosenttia potilaista. Kriittisestä alkuvaiheesta selvinneet pärjäävät myöhemmin hyvin.
Elinsiirtopotilaat joutuvat syömään koko ikänsä hylkimistä estävää lääkitystä. Estolääkkeenä käytetty kortisoni voi jarruttaa lapsen kasvua ja osa elinsiirron saaneista lapsista voi kasvaa huonosti jo heitä pitkään rasittaneen perustaudin vuoksi.
- Noin 15 prosenttia lapsipotilaista käyttää kasvuhormonia, joka tehoaa erittäin hyvin ja turvaa normaalin kasvun. Etenkin pojille se on tärkeää, Holmberg sanoi.
Hylkimisen estolääkkeet voivat aiheuttaa ensimmäisinä vuosina lievää karvaisuutta ja ylipainoisuutta. Nämä sivuvaikutukset kuitenkin väistyvät myöhemmin.
Geenisiirroista vaihtoehto?
Elinsiirrot ovat kalliita. Esimerkiksi maksansiirto maksaa yli 500 000 markkaa. Vaikeutena on myös elinten saanti. Yli yhdeksän kilon painoiselle lapselle voidaan siirtää aikuisen munuainen, mutta sydän- tai maksasairaan lapsen on saatava lapsen elin.
Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa on kokeiltu
maksan ja keuhkon lohkosiirtoa. Holmberg pitää
leikkauksia vaarallisina.
- Maksalohkon poistaminen ei ole riskitön
toimenpide, vaan siihen voi kuolla. Suomessa
menetelmää ei ole siksi käytetty.
Holmberg sanoo, että lääkärit eivät ole vielä joutuneet käytännössä pohtimaan tällaista tapausta. Jos näin käy, on tapauskohtaisesti otettava huomioon leikkausriskit ja toisaalta leikkauksesta mahdollisesti saatava hyöty.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että monet yhden geenin aineenvaihduntataudit voivat aiheuttaa elinsiirron tarpeen. Viime vuonna eristettiin synnynnäisen munuaistaudin geeni ja sen tuottamaa nefriiniä päästiin karakterisoimaan.
Tulevat tutkimukset näyttävät, voidaanko vaikean taudin geenin perineille tehdä esimerkiksi geenisiirto vai tullaanko heitä hoitamaan jollakin muulla tavalla.
STT-MH
14.1.2000
