Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







OPEC-maiden asema vahvistuu kansainvälisillä markkinoilla

Maailman tunnetuista öljyvaroista 64 prosenttia on Lähi-idässä



Kaksi kolmasosaa maailman perinteisestä raakaöljystä tuotetaan vuonna 2020 Lähi-Idän öljyntuottajamaissa.


Maailman suurimpia tunnettuja öljyvaroja hallitsevien Lähi-Idän maiden asema öljymarkkinoilla vahvistuu nopeasti, koska öljyn kulutus jatkaa kasvuaan samaan aikaan, kun öljyn tuotanto kääntyy laskuun ja monien maiden öljyvarannot alkavat tyhjentyä.

Öljyn tuotanto kasvaa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n ennusteen mukaan kulutuksen tahtiin 2010-luvun alkuun asti. Sen jälkeen nyt nähtävissä oleva tuotanto jää öljyn kulutusta pienemmäksi. Vuonna 2020 tuotannon ja kulutuksen välinen ero kasvaa jo 19,1 miljoonaan tynnyriin päivässä.

Lähi-Idän OPEC-maiden öljyn tuotanto nousee IEA:n arvion mukaan vuoden 1996 noin 17,2 miljoonasta tynnyristä päivässä 40,9 miljoonaan tynnyriin vuonna 2010 ja edelleen 45,2 miljoonaan tynnyriin vuonna 2020. Niiden osuus perinteisen "maasta pumpattavan" raakaöljyn tuotannosta nousee samaan aikaan 27 prosentista 63 prosenttiin.

Korkeimmillaan Lähi-Idän tuotannon odotetaan käyvän 47,9 miljoonassa tynnyrissä päivässä ennen kuin tuotanto kääntyy laskuun.

Lähi-Idän tunnetut öljyvarat olivat BP Amocon energiakatsauksen mukaan vuoden 1998 lopussa 673,7 miljardia tynnyriä, mikä vastaa 91,2 miljardia tonnia. Niiden osuus maailman tunnetuista öljyvaroista oli 64,0 prosenttia. Vuoden 1998 tuotantovauhdilla Lähi-Idän tunnetut öljyvarat riittäisivät hieman yli 83 vuodeksi.

Yhdentoista öljynviejien kartellin OPEC:n jäsenmaan yhteenlasketut tunnetut öljyvarat olivat 800,5 miljardia tynnyriä eli 108,8 miljardia tonnia.

Ne kestäisivät vuoden 1998 tuotantovauhdilla 73,5 vuotta. OPEC-maiden osuus maailman 1 052,9 miljardin tynnyrin tunnetuista öljyvaroista oli 76,0 prosenttia.


Saudi-Arabialla on eniten öljyä

Suurimmat tunnetut öljyvarat on Saudi-Arabialla. Sen osuus maailman öljyvaroista on BP Amocon mukaan 24,8 prosenttia. Saudi-Arabian tunnetut öljyvarat olivat vuoden 1998 lopussa 261,5 miljardia tynnyriä eli 35,8 miljardia tonnia. Ne riittivät tuolloin 80,7 vuoden tuotantoon. Neljä seuraavaa varannoiltaan suurinta maata on myös Lähi-Idässä.

Toiseksi suurimmat öljyvarat on Irakilla. Ne olivat 112,5 miljardia tynnyriä eli 15,1 miljardia tonnia. Arabiemiirikuntien liiton öljyvarat olivat 97,8 miljardia tynnyriä, Kuwaitin 96,5 miljardia tynnyriä ja Iranin 89,7 miljardia tynnyriä. Iranin varat riittivät 65 vuoden tuotantoon ja muiden yli sadaksi vuodeksi.

Omanin öljyvarat olivat 5,3 miljardia tynnyriä, Qatarin 3,7 miljardia tynnyriä ja Syyrian 2,5 miljardia tynnyriä. Jemenin öljyvarat arvioitiin 4,0 miljardiksi tynnyriksi. Muualla Lähi-idässä öljyä oli 0,2 miljardia tynnyriä.

Lähi-idän ulkopuolella suurimmat tunnetut öljyvarannot on Venezuelalla, jonka varannot olivat 72,6 miljardia tynnyriä. Laskennallisesti ne riittäisivät vajaaksi 61 vuodeksi.

Venäjän tunnetut öljyvarat olivat 48,6 miljardia tynnyriä, Meksikon 47,8 miljardia tynnyriä, Libyan 29,5 miljardia tynnyriä ja Nigerian 22,5 miljardia tynnyriä. Niiden laskennallinen riittävyys oli 22 vuotta, 39 vuotta, 56,4 vuotta ja 29 vuotta.

Euroopan omat öljyvarat ovat vähäiset ja ehtyvät nopeasti. Euroopassa on Venäjää mukaan laskematta vain kaksi suurempaa öljyn tuottajaa eli Norja ja Britannia. Norjan tunnetut öljyvarat olivat 10,9 miljardia tynnyriä ja Britannian 5,2 miljardia tynnyriä. Ne riittivät 9 vuoden ja 5 vuoden tuotantoon.


OPEC tuotti viime vuonna 26,5 miljoonaa tynnyriä

Viime vuonna OPEC-maat tuottivat järjestön kuukausijulkaisun OPEC Bulletinin mukaan raakaöljyä keskimäärin 26,5 miljoonaa tynnyriä päivässä.

Koko maailman öljyn tuotanto oli 73,8 miljoonaa tynnyriä päivässä ja öljyn kulutus 74,6 miljoonaa tynnyriä päivässä. OPEC-maiden tuotannon osuus maailman öljyn kulutuksesta oli 35,5 prosenttia.

OECD-maat tuottivat viime vuonna öljyä 21,4 miljoonaa tynnyriä päivässä. Siitä Pohjois-Amerikan osuus oli 14,2 miljoonaa tynnyriä ja Länsi-Euroopan 7,1 miljoonaa tynnyriä. Entisen Neuvostoliiton alueelta öljyä tuotettiin viime vuonna 7,3 miljoonaa tynnyriä päivässä. Kiinan öljyn tuotanto oli 3,2 miljoonaa tynnyriä päivässä.

OPEC-maiden öljyn tuotanto pieneni viime vuonna kartellin toteuttamien tuotannon supistusten vuoksi 1,2 miljoonaa tynnyriä päivässä.

OPEC-maiden suurin tuottaja Saudi-Arabia tuotti öljyä keskimäärin 7,7 miljoonaa tynnyriä päivässä. Iranin tuotanto oli vajaat 3,5 miljoonaa tynnyriä, Venezuelan vajaat 2,8 miljoonaa tynnyriä ja Irakin 2,2 miljoonaa tynnyriä päivässä.

Yhdistyneet Arabiemiirikunnat tuottivat viime vuonna öljyä 2,1 miljoonaa tynnyriä päivässä. Kuwaitin päivätuotanto oli keskimäärin 1,9 miljoonaa tynnyriä samoin kuin Nigerian. Libya tuotti öljyä viime vuonna vajaat 1,4 miljoonaa tynnyriä, Indonesia vajaat 1,3 miljoonaa tynnyriä , Algeria vajaat 0,8 miljoonaa tynnyriä ja Qatar runsaat 0,6 miljoonaa tynnyriä päivässä.


Energiakin tarvitsee avoimet pelisäännöt

Energiakaupalle olivat 1900-luvun neljän viimeisen vuosikymmenen aikana luonteenomaisia kasvaneet poliittiset jännitteet ja voimakkaat hintaheilahtelut. Öljynviejämaat vahvistivat oman OPEC-kartellinsa asemia.

OECD-maiden Kansainvälinen energiajärjestö IEA puolestaan perustettiin alun perin vastapainoksi OPEC:lle 70-luvun puolivälissä. Kolme OPEC-maata eli Irak, Libya ja Iran on edelleen Yhdysvaltain eriasteisten kauppapakotteiden kohteena.

Maailman energiahuollon ja lähivuosikymmeninä tarvittavien huomattavien investointien turvaaminen edellyttää normaalin avoimen kaupan pelisääntöjen ulottamista myös energiamarkkinoille.

Öljyn kartellihinnoittelu ei ole sen hyväksyttävämpää kuin vaikkapa tietotekniikka-, paperi- tai autokartellit. Se johtaa lisäksi ennalta arvaamattomiin hintaheilahteluihin. Jatkuva epävarmuus ja luottamuspula heikentää mahdollisuuksia pitkäaikaisiin investointeihin.

Globalisaatio on nopeasti vienyt mahdollisuudet vanhalta säännöstelypolitiikalta. Lähivuosien aikana nähdään, pystytäänkö Maailman kauppajärjestön WTO:n piirissä kehittämään pelisääntöjä maailmanlaajuiselle kilpailupolitiikalle. Senkin vuoksi WTO:n piiriin olisi pikaisesti saatava ne maat, jotka eivät vielä ole sen jäseniä.

OPEC-maista Maailman kauppajärjestöön kuuluvat Indonesia, Kuwait, Nigeria, Qatar, Arabiemiirikutien liitto ja Venezuela. WTO:n jäsenyyttä ovat hakeneet Algeria ja Saudi-Arabia.

Kansainvälisen kauppajärjestelmän ulkopuolella tai vain löysästi siihen sidoksissa ovat Iran, Irak ja Libya.

STT-MH
14.4.2000


Talous -sivulle