Laskuvarjolla avioon - vaihtoehtoja kirkkohäille
K esä, kartano ja kirkkohäät eivät enää kuulu jokaisen nuoren parin suunnitelmiin. Yhä useampi valitsee kirkollisen vihkimisen sijasta siviilivihkimisen.
Siviiliseremonian yleistymiseen vaikuttaa
ainakin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrän
lisääntyminen.
Viime vuonna Suomessa asui runsaat 650 000 uskontokuntiin
kuulumatonta kansalaista. Siviiliavioliittojen määrä on
vuosittain tasaisesti kasvanut, vuonna 1998 siviiliavioliittoon
astui yli 6 000 paria.
Siviilivihkiminen on selvästi yleisempää pääkaupunkiseudulla.
Koko maassa 25 prosenttia avioliitoista solmittiin toissa vuonna
siviilivihkimisellä. Helsingissä siviiliseremonian valitsi 33
prosenttia vuoden 1998 hääpareista.
Siviilivihkiminen
kotona tai puutarhassa
Siviilivihkiminen tapahtuu yleensä maistraatin tai
käräjäoikeuden tiloissa virka-aikana. Tämä ei ole kuitenkaan
ainoa vaihtoehto. Vihkiminen voi tapahtua lähes missä tahansa
hääparin valitsemassa paikassa.
Vihkimispaikan voi itse vapaasti valita, jos vihkimisen suorittava
henkikirjoittaja, laamanni tai käräjätuomari siihen vain suostuu.
Vihkijöillä ei nimittäin ole velvollisuutta suorittaa vihkimisiä
oman työaikansa ja -paikkansa ulkopuolella.
Henkikirjoittaja Pentti Ristikartano Hyvinkään maistraatista
kertoo vihkimisten sijoittuvan maistraatin ulkopuolelle varsinkin
viikonloppuisin. Henkikirjoittajat vihkivät pareja niin kotona,
ravintolassa kuin ulkonakin.
Pareja on vihitty myös mm.
metsässä ja tunturissa. Ristikartano uskoo, että siviilivihkimisiä
tehtäisiin nykyistä enemmän maistraatin ulkopuolella, jos
virkamiehet vain suostuisivat siihen.
Erikoisin vihkimisseremonia on Ristikartanon tiedon mukaan
Savossa suoritettu laskuvarjohyppy, jolla niin hääpari kuin
vihkijäkin saapuivat hääpaikalle. Itse vihkiminen tapahtui
kuitenkin maan kamaralla.
Hyvinkään maistraatin henkikirjoittajat ovat panostaneet
viraston ulkopuolella suoritettaviin vihkimisiin. Kuitenkin noin 70
prosenttia vihkimisistä tapahtuu edelleen maistraatin tiloissa
virka-aikana.
Viime vuonna Hyvinkään henkikirjoittajat vihkivät
vajaat 200 paria. Osa vihkimisistä tehtiin maistraatin
varsinaisen toimialueen ulkopuolella.
Omat hääideat
kunniaan
Siviilivihkimisen ongelmana on yleensä itse vihkiseremonian
tekeminen juhlavaksi. Maistraatissa suoritettava muutaman
minuutin tilaisuus on sinällään melko karu ja virallinen tilaisuus.
Toimitusjohtaja Anneli Aurejärvi-Karjalainen uskonnottomien
juhlaperinteitä edistävästä Pro-Seremonioista suosittelee
pareille omatoimisuutta häidensä järjestämiseen. Hänen
mielestään uskonnottoman seremonian järjestäminen on
elämänkatsomuksellinen valinta.
Tärkeintä hääjuhlassa olisi miettiä, mitä hääpari haluaa
tilaisuudelta. Hänen mukaansa monet vihittävät eivät mieti
kovinkaan tarkkaan esimerkiksi avioliittolupauksen sisältöä.
Lupauksen voi muotoilla itselleen sopivaksi ja miettiä tekstiä
laatiessaan niitä asioita, joita odottaa avioliitolta.
Aurejärvi-Karjalaisen mukaan siviilihäiden juhlavuutta voi lisätä
esimerkiksi omalla erityisellä hääseremonialla. Seremonian voi
suunnitella itselleen sopivaksi ja ajoittaa maistraattivihkimisen
jälkeen järjestettävään hääjuhlaan.
Virallista vihkikaavaa voi
myös pidentää ja juhlistaa puheella, runolla tai musiikilla, jolloin
vihkiminen tapahtuu itse hääjuhlassa.
Siviilivihkimisen jälkeinen hääjuhla ei eroa usein paljoakaan ns.
perinteisestä hääjuhlasta. Hääparia onnitellaan, hääkakku
leikataan ja häävalssi tanssitaan aivan kuten kirkollisen
vihkimisenkin jälkeen.
STT-VT
14.7.2000
Kotimaa -sivulle
|