Ikääntyvien työmarkkinatilanne parantunut
Varttuneen väen työmarkkinatilanne on kohentunut selvästi viime vuosina, kun talouden nopea kasvu on hillinnyt irtisanomisia. Hyvä kehitys vauhdittui viime vuonna erityisesti ikääntyvillä naisilla.
Näin todetaan tutkimuspäällikkö Antti Romppasen katsauksessa Ikääntymisen vaikutuksista työmarkkinoilla. Katsaus tehtiin Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksessa sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä.
Työllisyysasteet romahtivat 1990-luvun alun lamassa, mutta ovat nousseet vuoden 1994 jälkeen. Toisaalta työttömyysluvuissa näkyvät myös varhaiseläkejärjestelmien muutokset. Kun ns. työttömyyseläkeputken alkupäätä siirrettiin 53 vuodesta 55:een vuonna 1997, siirtyi myös työttömyysriskin porrasmainen nousu pari vuotta eteenpäin.
Romppanen arvioi, että tämän vuoden alussa voimaan tulleet muutokset eläkkeiden omavastuissa hillitsevät työttömyyseläkeputken käyttöä. Putkessa jo oleville tarjotaan nyt myös aktiivisesti töitä.
Ikäryhmässä 50-59-vuotiaat työllisyysosuudet ovat nousseet ja eläkeläisten osuudet alentuneet. Alle 55-vuotiaat eläkkeen saajat ovat lähes yksinomaan työkyvyttömyyseläkeläisiä.
- Mikäli tilanne jatkuu tällaisena, suuret ikäluokat ikääntyvät edeltäjiään terveempinä, Romppanen päättelee.
55-59-vuotiaiden joukossa eläkeläisten osuuden alenemaan on vaikuttanut muun muassa työkyvyttömyyden kehitys ja yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajan nosto 58 vuoteen. Ikäluokassa on toisaalta runsaasti työttömyyseläkeputkessa olevia.
Myös 60-64-vuotiaiden työllisyys on parantunut, vaikkakin työttömyyseläkkeet ja osa-aikaeläkkeet ovat lisänneet eläkeläisten osuuksia. Toisaalta harvalla jo työttömäksi joutuneella on edelleenkään paluuta avoimille työmarkkinoille.
Pohjoismaisittain vähäistä
Suomessa ikääntyvien työssäkäynti on selvästi vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa, joissa ikääntyvien työhönosallistumisasteet ovat säilyneet kansainvälisesti vertaillen hyvin korkeina.
- Mikäli 5-vuotisikäryhmittäiset työhönosallistumisasteet säilyisivät nykyisellään, alkaisi työvoiman tarjonta supistua jo lähivuosina. Vuoteen 2010 mennessä työikäinen väestö voisi kasvaa vielä 60 000 henkilöllä, mutta työvoiman määrä supistuisi 90 000 henkilöllä suurten ikäluokkien siirtyessä alhaisen työhönosallistumisen ikään, Romppanen arvioi.
Väestön ikääntyminen jatkuu hänen mukaansa Suomessa nopeana niin pitkään kuin suuret ikäluokat ovat hengissä. Sen jälkeen ikärakenne vakiintuu niin, että vanhusten osuus on kutakuinkin samaa luokkaa kuin muissa EU-maissa.
Työvoiman määrällistä kasvua voidaan näin pitää yllä vain maahan muutolla tai myöhentämällä työmarkkinoilta poistumista. Työssä jatkamista voidaan parhaiten edistää muun muassa tyky-toiminnan ja töiden uudelleen järjestelyjen kaltaisilla ennalta ehkäisevillä toimilla.
STT-MH
14.7.2000
