Yhdestä työttömästä pian 100 000 mk:n vuosikulut
Laskelma: Työttömyyden hinta 36 miljardia
Yhteiskunta maksoi vielä viime vuonna työttömyydestä 36 miljardia markkaa, laskee työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen. Jokaista työtöntä kohden menot ja tappiot olivat 97 000 markkaa.
Laskelmassa ovat mukana sekä työttömille maksetut tuet että
työttömyyden
takia maksamatta jäävät tuloverot.
Palkkojen ja veroasteen nousun vuoksi myös
yhden työttömän "hinta" on näin laskettuna
nousussa, vaikka työttömyysturvaa
on leikattu. Vuonna 2004 jokainen työtön
"maksaisi" jo vähintään 102 000
markka vuodessa, arvioi Tiainen.
Hän muistuttaa tuoreessa
Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä, että veroasteen
nousu puolestaan johtuu valtion suuresta
velasta, jonka avulla taas on maksettu
juuri työttömyyden kustannuksia.
Vielä vuosikymmen sitten työttömyydestä
selvittiin yhdeksällä miljardilla markalla
vuodessa. Laman myötä summa paisui vuoteen
1993 mennessä yli
viisinkertaiseksi eli 49 miljardiin markkaan
vuodessa.
Tiaisen mukaan yhteiskunnalle karttuikin
koko viime vuosikymmeneltä kaikkiaan
300 miljardin markan ylimääräiset
työttömyyskustannukset verrattuna siihen,
että työttömyys ja sen kulut olisivat
pysyneet vuoden 1990 luvuissa.
Lisäksi Tiainen laskee työttömyyden
alentavan tuotantoa. Jos työttömyys olisi
pysynyt 2,5 prosentin tasossa koko viime
vuosikymmenen, viime vuoden tuotanto
olisi hänen mukaansa ollut 55 miljardia
markkaa suurempi kuin se nyt oli.
Työttömyys ylläpitää velkaa
Tiainen arvostelee artikkelissaan
velanhoitoon keskittyvää talouspolitiikkaa.
- Velan hoitaminen ylläpitämällä työttömyyttä on
velkavekselin siirtämistä tuleville
vuosille, hän kirjoittaa.
Budjetinteossa tuijotetaan hänen mielestään
myös liikaa eri alakohtien menoja
sen sijaan, että mukaan laskettaisiin myös
saamatta jäävät tulot.
- Ilman
veromenetyksiä työttömyyden kustannuksista
saadaan liian suppea kuva. Tämä
tulee näkyviin mm. siinä, kun arvioidaan
työllistämisen kustannuksia. Jos niistä
vähennetään hyötyinä vain työttömyysmenot,
yhteiskunnan saama
verotulolisäys ja kerrannaisvaikutukset
unohtuvat.
Tiainen huomauttaakin, että työttömyyden
hoito näyttää kalliimmalta kuin se
todellisuudessa on.
- Aktiiviset toimenpiteet tulevat noin kolmannesta
kalliimmiksi
kuin työttömänä pitäminen. Aktiivitoimet
ovat kuitenkin investointi, hän
vakuuttaa. Todellisuudessa työllistämisen
nettokulut jäävät alle kokonaiskulujen,
ja hyödyt voivat parhaimmillaan ylitää
kustannukset.
- Kun työttömyyden kustannukset veromenetyksineen
otetaan huomioon,
varojen käyttö työllisyyden hoitoon alkaa
monessa tapauksessa näyttää
edulliselta vaihtoehdolta, Tiainen
päättelee.
- Johtopäätös on, että mitattiinpa
näitä asioita miten tahansa, työllisyys on
hyvä asia, hän summaa.
- Valtion
velan alentaminen ei muuta tätä, vaan
päinvastoin työllisyyden parantaminen ja
työttömyyden väheneminen helpottavat velan
alenemista tulevaisuudessa.
STT-VT
14.7.2000
Talous -sivulle
|