Maanviljelijöillä homepölykeuhko huolestuttavan yleinen
Ammattitautien määrä lisääntyi viime vuonna
Ammattitautien määrä lisääntyi viime vuonna kahdeksan prosenttia vuoteen 1998 verrattuna.
Dosentti Antti Karjalainen Työterveyslaitokselta pitää nousua hiukan yllättävänä, sillä viime vuosina kehitys on ollut päinvastaista.
Rajuimmin viime vuonna lisääntyivät maanviljelijöiden hömepölykeuhkotapaukset. Työterveyslaitokselle tuli ilmoituksia yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan 123:sta homepölykeuhkotapauksesta peräti 116 oli aiheutunut maataloustyöstä.
Karjalaisen mukaan homepölykeuhkon lisääntyminen maanviljelijöiden keskuudessa johtuu lähinnä edellisen kesän epäedullisista heinänkorjuuoloista sekä homehtuneen heinän käsittelystä karjan sisäruokintakauden aikana.
- Kun heinät korjataan märkänä, ne saattavat homehtua varastoitaessa. Kuvittelimme, että tieto tästä on mennyt hyvin perille eikä homehtunutta heinää käsitellä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että monen hyvin menneen vuoden aikana asia on päässyt kuitenkin unohtumaan, Karjalainen toteaa.
Allergisia hengityselinsairauksia ilmoitettiin viime vuonna kaikkiaan 749 eli liki viidenneksen enemmän kuin vuonna 1998. Työperäisestä astmasta ilmoitti 298 ja nuhasta 309 henkeä.
Hengityselinallergioiden vaara oli edelleen suurin elintarviketyössä, jossa työntekijä saattaa altistua jauhopölylle tai leivänparanne-entsyymeille. Karjanhoitotyötä tekevät altistuvat myös astmaa aiheuttavalle lehmäpölylle, varastopunkeille sekä rehupölylle.
Karjalainen huomauttaa, että viime vuosina maanviljelijöiden astmatapaukset ovat kuitenkin vähentyneet.
- Tähän on olemassa varsin raadollinen selitys. EU:n myötä pienten karjatilojen määrä on vähentynyt. Karjanhoito on muuttunut vähitellen teollisemmaksi ja pölypitoisuuksien hallitseminen helpottunut, Karjalainen toteaa.
Rasitussairaudet yhä kaikkein yleisimpiä
Työterveyslaitoksen pitämään työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin viime vuoden aikana 5 182 ammattitautia tai epäilyä sellaisesta. Ammattitautiin sairastuneiden osuus työssäkäyvistä nousi 0,22 prosentista 0,23 prosenttiin.
Yleisimpiä ammattitauteja olivat yhä toistotyön aiheuttamat rasitussairaudet, joiden määrä lisääntyi edellisvuodesta kolme prosenttia. Tyypillisesti rasitussairauksista kärsivät elintarvikealalla työskentelevät. Ergonomiaopit ovat Karjalaisen mukaan kuitenkin menneet perille, sillä viiden viime vuoden aikana rasitussairauksien määrä on vähentynyt tuntuvasti.
Asbestisairaudet ja meluvammat sitä vastoin ovat peräisin vuosikymmeniä sitten vallinneista työoloista.
- 50- ja 60-luvuilla alkunsa saaneet asbestisairaudet ja 80-luvun taitteessa syntyneet meluvammat todetaan vasta nyt, Karjalainen huomauttaa.
Asbestin aiheuttamat sairaudet lisääntyivät viime vuonna yhdeksän prosenttia. Asbestisairauksia ovat aiheuttaneet Suomessa erityisesti telakka- ja rakennustyöt. Koska asbestisyövät kehittyvät hitaasti, niiden määrän odotetaan olevan suurimmillaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Uusia asbestitapauksia ei pitäisi enää ilmetä ja kymmenen viime vuoden aikana meluvammat ovat Karjalaisen mukaan vähentyneet selvästi. Samalla tapaukset ovat muuttuneet lievemmiksi.
Viime vuonna ilmoitus tehtiin 998 meluvammasta, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin meluvammavaara on massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa työskentelevillä.
Iho-oireisiin puututaan Suomessa varhain
Ammatista aiheutuvia ihotauteja ilmoitettiin viime vuonna Työterveyslaitokselle hiukan enemmän kuin edellisenä. Suurin ammatti-ihovaara on elintarviketyössä ja maataloustyössä. Ihotauteja on enemmän naisilla kuin miehillä, koska he altistuvat useammin esimerkiksi pesuaineille, eläinpölyille ja kumikäsineiden allergeeneille.
- Muualla maailmassa luonnonkumikäsineiden aiheuttamat astmatapaukset sairaanhoitotyössä lisääntyvät kaiken aikaa. Suomessa tapausten määrä on varsin vähäinen. - Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että niihin puututaan jo varhaisemmassa vaiheessa ja lievät ihottumatkin noteerataan, ennen kuin tapaukset ennättävät kehittyä astmaksi asti, Karjalainen kiittää.
Lain mukaan jokaisella lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa ammattitaudiksi katsomastaan sairaudesta työterveysviranomaisille.
- Lääkärit kuitenkin pitävät yleensä ammattitauteina vain sellaisia sairauksia, jotka työtapaturmavakuutus korvaa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä henkisen huonovointisuuden ja jopa psyykkisten sairauksien osalta on usein varsin vaikea todeta, että työ olisi vammojen ainoa aiheuttaja, Karjalainen muistuttaa.
STT-MH
14.7.2000
