Ylen vaalikone kysyy epärelevantteja
Onneksi Internetissä ei voi äänestää. Kunnallisvaaleissa korostuu paikallisuus, oikeiden kysymysten tunteminen ja nopea otos Itä-Savosta kertoo, että Ylen vaalikone kysyy väärin.
Yleisradio on rakentanut kunnallisvaaleihin massiivisen vaalikoneen, johon
periaatteessa kaikki ehdokkaat voivat mankeloida mielipiteensä sisälle.
Onneksi niin ei ole käynyt. Ei varsinkaan pienissä kunnissa.
Vaalikoneiden suurin ongelma ei nimittäin ole vastauksissa, vaan
kysymyksissä. Olennaiset kysymykset ovat paikallisia, erilaisia kuin
naapurikunnissa. Kyläkoulun kunnostus, metron rakentaminen, pula
päivähoitopaikoista tai kuntaliitos voivat olla aidosti polttavia
kysymyksiä tai sitten eivät.
Ylen vaalikoneen tekijöiden haasteena on ollut luodata tällaisia olennaisia
kysymyksiä jo kauan ennen vaaleja. Ja se näkyy.
On nimittäin vaikeata ja asiantuntemusta vaativaa työtä arvioida, mitkä
ovat pienehkön peräpohjalaisen kunnan viisi keskeistä
kunnallisvaalikysymystä, jos ei kuntaa muutenkaan tunne kuin kuulopuheilta.
Vaarana tällöin on se, että valtakunnallinen valtamedia, arvostettu
instituutio, tarjoilee vaalikampanjan kentälle aiheita, jotka eivät ole
olennaisia. Pakottaessaan ehdokkaat ja äänestäjät niitä pohtimaan, syntyy
mielikuvia hankkeista, joita kukaan ei aidosti ole ajamassa.
Vastaavasti on tietysti toinenkin puolensa. Kysymykset voivat tarjota
keskusteluun aiheita, jotka odottavat pinnan alla, mutta joita ehdokkaat
arkuudessaan mieluummin välttäisivät.
Tarpeettomia kysymyksiä
Otetaan esimerkki Itä-Savosta: Kerimäki, Savonlinna ja Savonranta ovat
asukasmäärältään erilaisia - ongelmiltaan samanlaisia, mutta
keskustelunaiheiltaan jälleen aivan toisistaan poikkeavia. Kaikki kärsivät
poismuutosta ja kärvistelevät innovaatioiden tarpeessa.
Savonlinnan keskeinen keskustelunaihe on viime vuosina ollut
ohitustiehanke, jota nykyinen valtuusto kannattaa. Maisemallisesti ja
taloudellisesti haitallinen hanke ei nouse kuitenkaan vaalikoneen
kysymyksiin.
Sen sijaan kysytään informaatioarvoltaan tyhjiä kysymyksiä siitä, ovatko
päättäjät tehneet kaikkensa poismuuton vähentämiseksi. Tällaisia kysymyksiä
keksii mistä tahansa kuka tahansa, mutta vastaukset vain eivät kerro mitään.
Kerimäellä puolestaan puheet jäähallin rakentamisesta on haudattu sitä
mukaan kun kunnan käyttökate on painunut miinukselle. Silti
jäähallihankkeeseen suhtautumista tiedustellaan, jolloin nekin harvat,
jotka ilmaisevat myönteisyyteensä, myöntävät ettei kunnalla ole hallia
varaa rakentaa.
Jälleen turha kysymys, kun olennaisempia jakoja olisi paljastunut
kysymällä, pitääkö kunnan laskea jätevetensä Suomen kirkkaimpaan järveen,
Puruveteen.
Savonranta on pieni ja syrjäinen tuhannen asukkaan kunta, joka on kuitenkin
pitänyt taloutensa terveenä lähinnä supistuneen menopuolen ansiosta. Kunnan
henkinen ilmapiiri on lisäksi kenties sisäänlämpiävä. Kummatkin ennalta
nähdyt syyt tekevät mahdottomiksi kannattaa kuntaliitosta.
Ja näinhän onkin. Neljästätoista vastanneesta ehdokkaasta jokainen on
jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteestä, että Savonrannan, Kerimäen ja
Enonkosken tulisi yhdistyä.
PETE PAKARINEN
13.10.2000
Politiikka -sivulle
|