YK kehottaa Suomea harkitsemaan lapsiasiamiehen virkaa

YK:n lapsen oikeuksien komitea piti Suomen hallituksen edustajille syyskuussa Genevessä suullisen julkisen kuulemistilaisuuden, joka pohjautui Suomen kaksi vuotta siteen antamaan toiseen määräaikaisraporttiin YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta.

Komitea oli huolestunut lapsen oikeuksiin liittyvien asioiden käsittelyn hajanaisuudesta Suomessa. Se suositteleekin tehokkaampien koordinointimekanismien perustamista sekä eri ministeriöiden että keskus- ja paikallisviranomaisten välille.

Komitea myös suosittelee yleissopimuksen tehokkaampaa täytäntöönpanoa kunnallisella tasolla sekä yhdistetyn valvontajärjestelmän luomista varmistamaan, että kaikkien kuntien lapsilla on yhtäläinen mahdollisuus hyödyntää perussosiaalipalveluja.

Lapsiasiamiehen virka tarpeen?

Komitea pyytää Suomen hallitusta "huolella harkitsemaan" erityisen lapsiasiamiehen viran perustamista. Se myös suosittelee pitkäaikaissairaiden lasten perheiden tukemisen jatkamista ja esittää huolestuneisuutensa säästötoimista johtuvista sairaaloiden lastenosastojen sulkemisista.

Suomea suositetaan antamaan taloudellista lisätukea lapsiperheille, jotta esimerkiksi lasten sijoittaminen sijaishoitoon ja laitoksiin voitaisiin mahdollisimman pitkälle välttää.

Komiteaa kiinnostivat myös erityisolosuhteissa elävien lasten, kuten alaikäisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaislasten, oikeudet, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvät ongelmat, vähemmistöön kuuluvien lasten oikeudet, lapsiin kohdistuva väkivalta, lapsen edun ensisijaisuuden periaate, lasten mielenterveydelliset ongelmat ja lasten kasvava päihteiden käyttö.

Tunnustusta kattavasta sosiaaliturvajärjestelmästä

Komitea antaa toisaalta Suomelle tunnustusta lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanon yleisestä kehityksestä. Niin ikään komitea toistaa tyytyväisyytensä Suomen kattavasta sosiaaliturvajärjestelmästä ja lukuisista lapsia ja heidän vanhempiaan tukevista sosiaalipalveluista; mm. ilmaisesta terveydenhuollosta ja kattavasta päivähoitojärjestelmästä.

Komitea on niin ikään tyytyväinen tapaan, jolla Suomi vähentää 90-luvun alun taloudellisen laman haitallisia vaikutuksia lapsiin. Myös kansallisen lapsia koskevan lainsäädännön kehitys sekä Suomen aktiivisuus kansainvälisten lapsen oikeuksia edistävien instrumenttien voimaansaattamiseksi huomioidaan komiteassa tyytyväisyydellä.

Lapsen oikeuksien yleissopimus tuli Suomessa voimaan vuonna 1991. Yleissopimuksen turvaamien oikeuksien ja periaatteiden toteutumista seurataan määräajoin laadittavien kansallisten raporttien avulla ja hallitusten edustajien sekä kansalaisjärjestöjen kuulemisella.

Lapsen oikeuksien komitea, joka koostuu kymmenestä riippumattomasta asiantuntijasta, kokoontui 18.9.-6.10.2000 Genevessä komitean 25. istuntoon.

IKK
13.10.2000

Ulkomaat -sivulle