Teollisuusmaat kasvattivat maatalouden tukea
Maatalouspolitiikassa on päällä peruutusvaihde
Maailman kauppajärjestön WTO:n julkistamien maataloutta koskevien jäsenmaiden neuvottelualoitteiden perusteella näyttää siltä, että maatalousneuvotteluissa on palattu takaisin lähtöruutuun. Kuvaannollisesti teollisuusmaat ovat monopolipelin termein palanneet sinne "pankin kautta".Maatalouden tuki on kääntynyt uudelleen kasvuun. Teollisuusmaat ovat OECD:n keräämien tietojen mukaan kasvattaneet tukea kahden viimeksi kuluneen vuoden ajan GATT:n Uruguayn kierroksen sopimusten vastaisesti. Tukea ovat kasvattaneet niin Yhdysvallat, Euroopan unioni kuin muutkin teollisuusmaat.
Yli vuosikymmenen jatkunut maataloustuen supistuminen katkesi vuonna 1998. Maatalouden kokonaistuki nousi OECD:n kesällä julkistaman tutkimuksen mukaan viime vuonna takaisin sille tasolle, jolla se oli 1980-luvun puolivälissä kansainvälisen maatalouden tukiremontin alkaessa. OECD oli hyvin huolissaan uudistusten pysähtymisestä ja osittaisesta purkamisesta.
Maatalouden tuen kasvu on jyrkässä ristiriidassa teollisuusmaiden 1980-luvun puolivälissä aloittaman maatalouskaupan ja tuotannon terveyttämisen kanssa. Monet maat ovat OECD:n mukaan lisäksi parin viime vuoden aikana korottaneet maatalouden saamaa tukea selvästi teollisuusmaiden sopimien periaatteiden vastaisesti.
Tuki nousi 40 prosenttiin tuotannon arvosta
Maatalouden saama kokonaistuki nousi viime vuonna 339 miljardiin euroon, kun OECD-maiden maataloustuotannon arvo tilalla oli 579,4 miljardia euroa.
Maataloustuottajien saama tuki nousi viime vuonna 265 miljardiin euroon ja tuen osuus tuotannon arvosta jo 40 prosenttiin. Teollisuusmaiden kuluttajat puolestaan tukivat maataloutta korkeampien kuluttajahintojen kautta 172 miljardilla eurolla.
Suurimpia maatalouden tukijoita olivat viime vuonna EU, Yhdysvallat ja Japani. EU tuki maataloutta 118,1 miljardilla ja Yhdysvallat 90,6 miljardilla eurolla. EU:n maataloustuottajat saivat viime vuonna tukea 107,4 miljardia euroa. Yhdysvaltain maataloustuottajia tuettiin 50,7 miljardilla ja Japanin maataloustuottajia 55,3 miljardilla eurolla.
Asukasta kohti laskien teollisuusmaat tukivat maataloutta viime vuonna keskimäärin 300 eurolla. Sveitsissä tuki nousi 785 euroon. EU-maat käyttivät maatalouden kokonaistukeen henkeä kohti laskettuna 315 euroa, Yhdysvallat 328 euroa, Japani 531 euroa ja Norja 599 euroa.
Tuetuin maataloustuote oli riisi, jonka tuottajahinnasta tukea oli 81 prosenttia. Maidossa tuen osuus oli 57 prosenttia, vehnässä 48 prosenttia, maississa 32 prosenttia ja sokerissa 56 prosenttia. Naudanlihan tuottajahinnasta tuen osuus oli 32 prosenttia.
Kaikki suuret kasvattivat tukea
Kaikki suurimmat talousmahdit kasvattivat viime vuonna maataloustuottajien saamaa tukea.
Euroopan unionissa tuottajatuen osuus tuotannon arvosta nousi viime vuonna jo 49 prosenttiin. Yhdysvalloissa tuki kohosi 24 prosenttiin tuotannon arvosta ja Japanissa 65 prosenttiin. Suhteellisesti korkein tuen osuus tuotannon arvosta oli Sveitsissä, Norjassa, Islannissa ja Japanissa.
Singaporen kauppaministerin George Yeon johdolla käydyissä WTO:n maatalousneuvotteluissa päästiin ennen Seattlen kokouksen ajautumista umpikujaan melko lähelle ratkaisua.
Viime kädessä neuvottelut kaatuivat Yhdysvaltain haluttomuuteen hyväksyä kattavan neuvottelukierroksen aloittaminen. Yhdysvaltain tuleva presidentti on keskeisessä asemassa myös WTO:n jatkoneuvotteluissa.
Etujen tasapainon saavuttaminen kauppapoliittisissa neuvotteluissa edellyttää laajaa neuvottelukierrosta, jota EU on pitkään ajanut. Useimmat maat eivät pidä mielekkäänä osallistumista vain myönnytyksiä merkitseviin alakohtaisiin neuvotteluihin. Erillisten maatalousneuvotteluiden ennuste onkin suurten talousmahtien neuvotteluasemien perusteella varsin heikko.
STT-IA
13.10.2000
