Kuntalisä sotkee maksujen tasa-arvoisuuden
Yksityisen päivähoidon tuki hyvätuloisille
Yksityistä päivähoitoa käyttävät perheet ovat selvästi hyvätuloisempia ja paremmin koulutettuja kuin kunnallista päivähoitoa käyttävät. Kunnissa, joissa yksityistä hoitoa tuetaan lisäksi kuntalisillä, saattaa yksityinen hoito tulla hyvätuloisille jopa kunnallista päivähoitoa halvemmaksi.Hoidon laatu on lasten vanhempien arvioiden mukaan lähes yhtä hyvää kunnallisessa ja yksityisessä päivähoidossa.
Suurin epäkohta kunnallisessa hoidossa on lapsiryhmien koko, joka toi kunnalliselle päivähoidolle selvästi huonomman arvosanan kuin muille hoitomuodoille, sanoo tutkija Pentti Takala Kelasta.
Kansaneläkelaitos ja Stakes ovat yhdessä selvittäneet, miten julkinen tuki lasten päivähoidossa jakaantuu. Tutkittavana oli yli 6 000 perheen hoitoratkaisut.
Kuntalisä sotkee tasa-arvoisuutta
Kuntalisä sotkee tasa-arvoa päivähoitomaksujen määräytymisessä. Yksityisen päivähoidon käyttäjiksi ei pelkästään valikoidu keskimääräistä hyvätuloisempaa väkeä, vaan lisäksi monet heistä saavat huomattavan suurta julkista tukea.
Kaikkiaan 56 prosenttia yksityisen hoidon tukea saavista perheistä saa kunnalta myös tukeen liittyvää kuntalisää. Pienituloisten perheiden kuntalisä on keskimäärin reilut tuhat markkaa ja suurempituloisten 1 100 -1 200 markkaa.
Niissä kunnissa, joissa kuntalisää ei makseta, pienituloisetkin joutuvat maksamaan yksityisestä hoidosta lähes yhtä paljon kuin hyvätuloiset maksavat kunnallisesta hoidosta tai yksityisestä hoidosta kuntalisää maksavissa kunnissa.
Koulutetut saavat useammin kuntalisää
Koska kuntalisän maksaminen on yleisempää kunnissa, joissa on keskimääräistä koulutetumpaa väkeä, kuntalisää saavat yleensä muutenkin hyvin pärjäävät perheet.
Kunnallisessa päivähoidossa ilmaisen päivähoidon voi saada vain pienituloiset perheet. Sen sijaan yksityisellä puolella ilmaisen hoidon saaneiden perheiden tulot ovat lähes yhtä suuret kuin kaikkien perheiden keskimääräiset tulot kunnallisella puolella.
Niiden perheiden osuus, jotka eivät maksa mitään lapsensa päivähoidosta, on yhtä suuri sekä kunnallisessa että yksityisessä hoidossa.
Mallia otetaan naapurikunnasta
Yksityisen hoidon tukea saa vain reilu kolme prosenttia perheistä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia. Sen käyttö vaihtelee huomattavasti maakunnittain ja se näyttää Takalan mukaan olevan ilmiö, joka helposti leviää naapurikuntiin.
Eniten yksityisellä tuella hoidetaan uusmaalaisia lapsia. Espoossa yli kymmenen prosenttia ja Mäntsälässä jopa yli 15 prosenttia lapsista hoidetaan jo yksityisen hoidon tuella.
Niitä kuntia, joissa ei lapsia hoideta lainkaan yksityisen hoidon tuella, on eniten Lapissa ja Pohjanmaalla.
Isot ryhmät harmittavat kunnallisessa hoidossa
Tutkimus toi Takalan mukaan esiin myös valinnanmahdollisuuksien puutteen. Peräti 85 prosenttia vanhemmista olisi halunnut lisätä valinnanvapautta.
Lasten vanhempien mielestä kunnallinen ja yksityinen tuki ovat kuitenkin lähes yhtä laadukasta. Lapsiryhmän koko on ainoa asia, jossa kunnallinen päiväkoti sai vanhemmilta selvästi huonomman arvosanan kuin muut hoitomuodot.
Vanhempien mielestä lapset otettiin yksityisessä hoidossa hieman paremmin huomioon yksilöinä ja vanhemmilla oli myös paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin kunnallisessa hoidossa.
Henkilöstön ammattitaidossa, ruoka- ja lepojärjestelyissä, hoitopaikan turvallisuudessa, tilojen sopivuudessa tai lasten keskinäisissä suhteissa ei sen sijaan eroja havaittu.
STT-MH
13.10.2000
