Vain runsas puolet äänestää varmasti
Vain runsas puolet äänestysikäisistä suomalaisista aikoo aivan varmasti käyttää äänioikeuttaan tässä kuussa järjestettävissä kunnallisvaaleissa. Taloustutkimus Oy:n Verkkouutisten toimeksiannosta tekemän selvityksen mukaan varmimmat äänestäjät löytyvät varttuneimmista ikäluokista, henkisen työn tekijöistä, Länsi-Suomesta ja Vasemmistoliiton sekä Kokoomuksen kannattajista.Taloustutkimus selvitti suomalaisten äänestysaikeita viime ja tällä viikolla 937 äänestysikäiseltä, 18-74 -vuotiaalta suomalaiselta. Vastaajilta kysyttiin, "Äänestättekö tässä kuussa pidettävissä kunnallisvaaleissa".
Kaikista vastaajista aivan varmasti aikoo äänestää 57 prosenttia. Naiset aikovat äänestää hiukan varmemmin (59 %) kuin miehet (55 %). Naisista 23 prosenttia aikoo äänestää melko varmasti. Miesten kohdalla lukema on hiukan suurempi, 24 prosenttia.
Ikäryhmittäin jaoteltuna epävarmimmat äänestysaikeet ovat nuorimmilla ikäluokilla. 18-24 -vuotiaista aivan varmasti aikoo äänestää vain 43 prosenttia ja melko varmasti 27 prosenttia. Heistä myös enemmän kuin joka kymmenes (11 %) ilmoittaa, ettei aivan varmasti äänestä.
Seuraavaksi nuorimmat eli 25-34 -vuotiaat eivät ole juuri varmempia äänestämisestään: aivan varmoja on 44 prosenttia ja melko varmojakin vain 30 prosenttia.
Äänestämisestään varmimpia ovatkin varttuneemmat ikäluokat. 50-74 -vuotiaista kaksi kolmasosaa eli 65 prosenttia aikoo äänestää aivan varmasti. 35-49 -vuotiailla luku on vain hiukan pienempi, heistä täysin varmoja äänestysaikeissaan on 62 prosenttia.
Henkisen työn tekijät muita varmempia
Ammattiryhmistä henkisen työn tekijät eli toimihenkilöt ja johtavassa asemassa olevat sekä yrittäjät äänestävät varmemmin kuin muut. Heistä 63 prosenttia aikoo äänestää aivan varmasti, kun lukema työväestön keskuudessa on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi.
Työväestön keskuudessa tosin "melko varmasti" äänestävien osuus (26 %) on hiukan suurempi kuin henkisen työn tekijöiden keskuudessa (21 %). Eläkeläisistä täysin varmasti uurnille aikoo 62 prosenttia vastanneista.
Asuinkunnan perusteella tarkasteltuna varmimmat äänestysaikeet ovat kaupunkien ulkopuolella asuvilla. Heistä 60 prosenttia aikoo äänestää aivan varmasti, kun suurkaupunkien asukkaiden vastaava lukema on 54 ja yli 50 000 asukkaan kaupungissa asuvien vastaajien 58.
Itä-Suomessa väijyy nukkuminen
Maantieteellisesti arvioiden varmimmat äänestäjät puolestaan löytyvät Länsi-Suomesta. Siellä asuvista täysin varmasti äänestävien osuus on 64 prosenttia.
Itä-Suomessa äänestysvarmuus on jopa yllätyksellisen alhainen, vain 42 prosenttia itäsuomalaisista vastaajista aikoo äänestää täysin varmasti. Itäsuomalaisista lisäksi enemmän kuin joka viides (21 %) ilmoittaa, ettei luultavasti tai täysin varmasti äänestä lainkaan.
Äänestysvarmuudessa keskiarvoon eivät yllä myöskään Uusimaa (56 %) ja Pohjois-Suomi (52 %). Uudenmaan ulkopuolinen Etelä-Suomi sen sijaan kipuaa 61 prosenttiin, mutta siellä niitä, jotka eivät varmasti äänestä on toisaalta joka kymmenes. Pohjois-Suomessa lukema on vieläkin suurempi, 12 prosenttia.
Vasemmistoliiton kannattajat varmimpia
Puolueittain tarkasteltuna varmimpia äänestysaikeistaan ovat Vasemmistoliiton kannattajat. Heistä 82 prosenttia aikoo äänestää täysin varmasti ja 11 prosenttiakin melko varmasti.
Kokoomuskin näyttäisi saavan kannattajansa liikkeelle, tosin hiukan nihkeämmin kuin Vasemmistoliitto. Kokoomuslaisista täysin varmasti aikoo äänestää 69 prosenttia ja melko varmasti joka viides.
Sosialidemokraattien (61 %) ja keskustan (63 %) kannattajat eivät ole niin varmoja äänestämisestään kuin Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen äänestäjät.
Gallupeissa vaalien voittajiksi povatut vihreät saattavat saada vain satunnaista ilon aihetta, sillä heidän kannattajistaan vain 52 prosenttia aikoo äänestää täysin varmasti. Melko varmasti vihreistä äänestää 37 prosenttia.
Näin tutkittiin
Taloustutkimus Oy selvitti osana TeleBustutkimusta Verkkouutisten toimeksiannosta kansalaisten äänestysaktiivisuutta kunnallisvaaleissa.
Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat 18-74 -vuotiaat suomalaiset Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 937 henkilöä 3.-11.10.2000.
Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali 95 prosentin luotettavuustasolla on ± 3 %-yksikköä.
ILPO KIURU
13.10.2000
