Tietokoneanalyysi tarkentaa sepelvaltimotaudin tunnistusta
Sepelvaltimotaudin tunnistusta voidaan tarkentaa merkittävästi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa kehitetyllä tietokoneanalyysilla. Uusi menetelmä otetaan koekäyttöön Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuoden 2001 alussa.
Tietokoneanalyysin on kehittänyt tekniikan lisensiaatti Jari Viik,
34, jonka väitöskirja Rasitus-EKG-kytkentöjen ja -muuttujien
diagnostiset ominaisuudet sepelvaltimotaudin tunnistamisessa
tarkastettiin viime viikon perjantaina Tampereen teknillisessä
korkeakoulussa.
Viikin tutkimus on kolmas lääketieteellisen tekniikan alaan
kuuluva väitöskirja TTKK:ssa.
Väitöskirjassa on laajaa potilasmateriaalia hyödyntäen
selvitetty EKG-signaalia mittaavia kytkentöjä ja analysoitu
signaalien sisältöä. Rasituskokeessa tutkittavan rintakehään ja
raajoihin asetetaan elektrodeja, jotka antavat tietoja potilaan
tilasta.
Tutkimustulosten perusteella kytkentöjen välillä on merkittäviä
eroja. Osa käytössä olevissa kytkennöistä ei sovellu
sepelvaltimotaudin havainnoitiin ollenkaan ja osalle
taudinmäärityskriteeriä tulisi muuttaa.
"Kuona kertyy putkistoihin"
Uusi menetelmä osoittautui merkittävästi perinteisiä
EKG-menetelmiä paremmaksi. Sillä saavutetaan jopa 90
prosentin osuvuus sepelvaltimotaudin määrityksessä, kun taas
perinteisen menetelmän tarkkuus jää 75 prosenttiin.
Viikin mukaan vanhalla mittaustavalla on tehty jonkin verran
virhehavaintoja, jotka ovat kyllä myöhemmin tarkentuneet
potilaan jatkotutkimuksissa. Tietokoneanalyysin suurin etu on
siinä, että se löytää aiempaa varmemmin hoitoa tarvitsevat
potilaat.
Viik vertaa kansanomaisesti verisuonia vesijohtoon. Kun
putkisto kuljettaa vettä, niin sinne alkaa kertyä kuona-aineita.
Vaikka sepelvaltimotaudin kliiniset oireet tulevat yleensä
näkyviin aikaisintaan keski-iässä, taudin ensimmäiset
muutokset alkavat kehittyä jo lapsuudessa.
Monet
sepelvaltimotaudin syntyyn vaikuttavat vaaratekijät kuten
korkea kolesteroli, korkea verenpaine, lihavuus ja sukurasitus
voidaan tunnistaa jo varhain. Myös tupakointi lisää riskejä.
Sepelvaltimotauti on Suomessa kansantauti, johon
sairastuvuus ja kuolleisuus on kansainvälisesti verrattuna suuri.
STT-IA
13.10.2000
Ajassa -sivulle
|