Uudet tyylit tulivat vaalitaistoihin
Äänestäjistä tulossa politiikan penkkiurheilijoita
Uusi tyyli ja uudet keinot ovat tulleet vaalikamppailuihin erityisesti nuoren sukupolven ehdokkaiden myötä.Nuori ehdokas kertoo vaalimainoksissaan, mitä musiikkia hän kuuntelee, missä juhlii, missä asuu ja kenen kanssa. Ja nuori äänestäjä ymmärtää, kenen joukoissa ehdokas seisoo.
Toinen ehdokas järjestää ilmaisen lastenjuhlan. Se on hänen tapansa kertoa, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä.
Vaalikamppailujen uudet ilmiöt näkyvät Helsingin yliopiston valtiotieteen laitoksella tehdyistä tutkimuksista, joissa on tutkittu kolmia viime vaaleja: vuoden 1999 eduskunta- ja eurovaaleja sekä tämän vuoden presidentinvaaleja.
Tilaa erilaisille tyylikokeiluille on professori Tuomo Martikaisen mukaan syntynyt, kun puolueet ovat siirtyneet entistä enemmän taka-alalle ja tiedotusvälineet määrittävät entistä enemmän sen, mistä asioista puhutaan. Samalla äänestäjistä on tullut eräänlaisia penkkiurheilijoita politiikan katsomossa.
- Sieltä he hurraavat ehdokkaille ja ovat kannustamassa heitä mitä hurjempiin temppuihin, Martikainen kuvaili muutosta - kuten hän totesi - hieman provokatorisesti.
Helsinkiläisten nuorten eduskuntavaaliehdokkaiden kamppailua tutkinut Reetta Räty sanoo, ettei uutta toimintatapaa pidä nähdä vain politiikan viihteellistymisenä.
- Voi olla kaikkien etu, että poliittisia viestejä välitetään kielellä, jota sekä poliitikot että äänestäjät ymmärtävät.
Kolmannen luokan eurovaalit
Mitä vähemmän vaaleilla on merkitystä, sitä enemmän vaalikamppailua käydään irrallaan perinteisestä politiikasta. Näin oli selvästi eurovaaleissa.
Eurovaaleja tutkineiden Susan Sundellin, Ulla Lummen ja Villiina Hellstenin mielestä voidaankin puhua tärkeysluokaltaan kolmannen asteen vaaleista. Vaaliasetelma oli poliittisesti yhdentekevä ja puolueet välttelivät keskustelemasta Eurooppa-asioista.
Presidentinvaalissa tilanne oli jo toisenlainen. Äänestäjät kokivat, että presidentin valinnalla on merkitystä, ja parhaiten menestyivät politiikan ammattilaiset, kuten vaaleja tutkinut Hanna Wass totesi.
Martikaisen mukaan presidentinvaaleissa näkyikin se, että politiikan ydinasiat tulevat parhaiten esiin silloin, kun vaaleja pidetään todella merkittävinä.
Arvokkuutta kampanjointiin
Yksittäisten ehdokkaiden kampanjoinnin korostuminen ja uudet tyylit vaalikamppailussa eivät ole kuitenkaan purreet äänestäjiin niin paljon, että äänestysaktiivisuuden lasku olisi pysähtynyt.
Martikainen arveli, että ilman uudenlaisia yrityksiä tilanne voisi olla vieläkin huonompi.
Martikainen ei ollut pelkästään ilahtunut uusista ilmiöistä. Hän arveli, että ihmiset saattaisivat myös kaivata jonkinlaista arvokkuutta politiikkaan.
- Nyt ehdokkaat tekevät mitä tahansa, mitä tiedotusvälineet panevat heidät tekemään.
STT-IKK
13.10.2000
