KKK:n selvitys: Kasvukeskukset vetävät yrityksiä
Suomalaisten yritysten sijoittumisen kannalta alueiden suurimmat vetovoimatekijät ovat kasvu, hyvät liikenneyhteydet ja sopivien työntekijöiden tarjonta. Myös viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö ovat yrityksille merkittäviä tekijöitä.Sen sijaan oppilaitosten sijainti, julkisten peruspalvelujen saatavuus tai suorat julkiset tuet eivät ole yritysten sijainnille ensisijaisia, ilmenee Keskuskauppakamarin tekemästä Yritystoiminta ja alueiden kilpailukyky -selvityksestä.
Selvitystä varten tehtyyn Taloustutkimuksen kyselyyn vastasi 539 yritysjohtajaa koko maasta. Erityisesti tutkittiin Suur-Helsingin, muun Uudenmaan, Pohjois-Savon, Vaasan seudun ja Oulun seudun erityispiirteet.
Aluepolitiikassa korostuvat alueiden omat kehittämistoimet. Julkinen valta ei saa vääristää kilpailua, vaan sen pitäisi keskittyä yritysten yleisten toimintaedellytysten edistämiseen.
Erityisesti tietoverkkojen kehittäminen, tietotekniikan osaajien kouluttaminen ja tutkimukseen panostaminen ovat tärkeitä kilpailukyvyn kehittämiseksi.
Keskittyminen jakaa mielipiteitä
Nousukausi on lisännyt alueiden välisiä kasvueroja. Myönteisesti keskittymiskehitykseen suhtautui 44 prosenttia vastaajista ja kielteisesti 33 prosenttia. Suur-Helsingin alueella keskittymiseen suhtaudutaan myönteisemmin kuin maassa keskimäärin.
Vaasan seutu, Pohjois-Savo ja muu Suomi näkevät keskittymisen kielteisenä. Palveluala pitää keskittymistä parempana kuin kauppa ja teollisuus.
Kolme neljäsosaa yrityksistä haluaisi, että julkinen valta jotenkin ohjaisi keskittymiskehitystä. Yrityksistä 26 prosenttia taas katsoi, että keskittyminen on luonnollista, eikä siihen pidä puuttua.
Logistisen kilpailukyvyn kehittäminen on yritysten mielestä yksi tärkeimmistä tekijöistä alueiden kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tieverkon kehittäminen nähtiin tärkeämmäksi kuin muut liikenneväylät.
Ensisijaista on kuitenkin nykyisen liikenneverkon ylläpito ja kunnostaminen. Liikennehankkeiden painotukset vaihtelevat alueittain.
Keskuskauppakamarin mielestä liikenneverkkojen kehittämisessä pitäisikin lisätä alueiden välistä yhteistyötä siten, että hankkeet edistäisivät mahdollisimman monen alueen ja samalla koko maan kilpailukykyä.
Erityisesti E18-tiehankkeen nopea toteuttaminen vaatii KKK:n mielestä ennakkoluulotonta eri rahoitusvaihtoehtojen yhteen sovittamista.
Osaava työvoima houkuttelee - koulutukseen panostettava
Ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuudella on keskeinen merkitys yritysten sijoittumiselle. Työvoiman liikkuvuutta olisi edistettävä ja koulutusta tehostettava.
Alueet parantavat kilpailukykyään vahvistamalla yhteistyötään yritysten kanssa. Oppilaitosten tulisi erikoistua tarjoamaan alueen yrityksiä ja toimialaklustereita tukevaa koulutusta.
Alueiden väliset erot korostuvat tietoyhteiskunnan hyödyntämiseen liittyvän koulutuksen saatavuudessa. Suur-Helsingissä 79 prosenttia vastaajista katsoo tällaista koulutusta olevan saatavilla paljon tai erittäin paljon, Oulun seudulla 60 prosenttia, mutta koko maassa 47 prosenttia.
Viihtyisän asuinympäristön merkitys vaihtelee alueittain. Pohjois-Savossa sillä on suuri merkitys yrityksille, Suur-Helsingissä ei juuri lainkaan. Myös elinympäristön turvallisuus korostuu muualla kuin Suur-Helsingissä ja Uudellamaalla.
Julkisilla peruspalveluilla on jossain määrin merkitystä. Vähiten merkitystä yritysten sijainnille on vastaajien mielestä kansainvälisten koulujen ja kulttuuripalvelujen tarjonnalla.
IA
13.10.2000
