Kiinteistöliitto: Kiinteistöveron kunnittaiset erot yhä huomattavia
Suomen Kiinteistöliitto kaipaa kohtuullisuutta kiinteistöverokeskusteluun. Kiinteistövero on kunnallinen varallisuusvero, jonka käytännössä maksaa aina kiinteistön käyttäjä - olipa hän sitten omistaja tai vuokralainen, liitto huomauttaa.
Kiinteistöliitto toteaa, että lisäverotuksen kohdentaminen asumiskustannuksiin rasittaa kaikkia kuntalaisia -
pienituloisia jopa suhteellisesti raskaimmin.
- Asumisen lisäverottaminen muiden hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi on ajatuksena ristiriitainen.
Hallituksen lupaamien kuuden miljardin markan veronalennusten tulisi Kiinteistöliiton mielestä näkyä täysimääräisesti kansalaisten käytettävissä olevien tulojen kasvuna.
- Ei ole hyväksyttävää, että luvatut veronalennukset mitätöidään muita veroja - kuten kiinteistöveroa - korottamalla, liitto toteaa tiedotteessaan.
Asumiskustannusten kohoaminen mm. polttoaineiden hintojen nousun vuoksi on jo kaventanut kansalaisten ostovoimaa. Suomen korkeaa kokonaisveroastetta tulee alentaa tuloverotusta keventämällä, mutta tämä ei saa johtaa kiinteistöverotuksen nostamiseen.
- Kiinteistöverotuksen kiristäminen ei ole ratkaisu kuntatalouden kohentamiseen. Kiinteistöverotulojen kasvattaminen hyvinvoivissa kunnissa ei tuo helpotusta ongelmakunnille. Kiinteistöille kohdennettu verorasitus valuu aina kiinteistön käyttäjien maksettavaksi joko nousevina vuokrina tai vastikkeina.
- Onkin muistettava, että vaikka kiinteistöt eivät muuta pois kunnasta, kiinteistöissä toimivat yritykset ja niissä asuvat ihmiset voivat muuttaa, liitto huomauttaa.
Kansainväliset kiinteistöverovertailut eivät anna Kiinteistöliiton mukaan todellista kuvaa verorasituksesta.
- Kansainvälisissä vertailuissa on huomattava, ettei
kaikissa maissa ole lainkaan kunnallista tuloveroa ja myös varallisuusverotuksen rakenne vaihtelee.
- Näin ollen pelkkiin kiinteistöveroprosentteihin tuijottaminen antaa vääristyneen kuvan eli näitä vertailuja ei voi käyttää rationaalisen päätöksenteon pohjana keskusteltaessa kiinteistöverotuksesta Suomessa.
Kiinteistöveron kunnittaiset erot yhä huomattavia
Kahdeksatta kertaa kannettavat kiinteistöverot tuottavat tänä vuonna noin 3,5 mrd markkaa. Summa vastaa keskimäärin lähes yhden kunnallisveroprosentin tuottoa kunnallisverossa. Kunnittaiset erot ovat edelleen suuria, oli sitten kysymys kiinteistöveroprosenteista tai kiinteistöveron tuotosta suhteessa kunnallisveron tuottoon.
Kiinteistöjen verotusarvoilla painotettu yleinen kiinteistöveroprosentti on koko maassa keskimäärin 0,67 eli kaksi sadasosaa viimevuotista korkeampi.
Vakituisen asuinrakennuksen keskimääräinen verokanta nousi tänä vuonna 0,26 prosenttiin oltuaan aiemmin kolme sadannesta pienempi.
Vapaa-ajan asuinrakennuksen keskimääräinen veroprosentti on 0,79 prosenttia oltuaan 0,74 prosenttia vuonna 1999. Huomattavat nousut vuodelle 2000 johtuvat Kiinteistöliiton mukaan paljolti toteutetuista veroprosenttien pakkokorotuksista.
Tonteista ja muista kuin asuinrakennuksista verottaa lain salliman enimmäismäärän yhdeksän kuntaa eli niissä yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,00.
Koviin verottajiin lukeutuvat kaksi Turunmaan saaristokuntaa ja kaupungeista Imatra, Kemi, Kotka, Kuusankoski, Rovaniemi, Vaasa ja Ähtäri. Lain sallimassa minimissä (0,50) pitäytyy toista sataa Manner-Suomen kuntaa. Ahvenanmaan 15 kunnalla on tätäkin alempi verokanta.
Asumisen verotus kovinta Nauvossa ja Rovaniemellä
Vakituista asuinrakennusta ei verota lain salliman maksimin mukaan mikään kunta. Sen sijaan 20 kunnalla on käytössään 0,40 prosentin verokanta, kun taas yli sata manner-Suomen kuntaa soveltaa 0,22 prosentin minimiä ja kaksi Ahvenanmaan kuntaa ei verota vakituista asuinrakennusta lainkaan.
Eniten joutuu kiinteistöveroa maksamaan asumisestaan Nauvossa ja Rovaniemellä, missä verotusarvoltaan 400 000 markan arvoisesta asunnosta kiinteistöveroa menee 2 200 markkaa.
Koko maan keskiarvo on 1 445 markkaa ja Manner-Suomen minimi on 1 160 markkaa eli noin puolet enimmäisveroista.
Vapaa-ajan asuinrakennusta verottaa maksimin (1,00) mukaan kahdeksan kuntaa ja minimiprosentein (0,50) 17 kuntaa.
Vapaa-ajan asunnosta menee viimemainittuihin nähden kaksinkertainen vero Korppoossa, Nauvossa, Rovaniemellä ja Vaasassa, missä tontti mukaanlukien 100 000 markan arvoisesta mökistä menee veroa 1 000 mk. Maan vastaava keskiarvo on 758 markkaa.
IA
13.10.2000
