Liittovaltio uhkaa rakoilla edelleen:

Jugoslavian johdolla edessään ongelmasuma

Lisäksi uuden liittopresidentti Vojislav Kostunican valta-asema lepää kapealla pohjalla: liittovaltion presidentin rooli on perustuslain mukaan lähinnä seremoniallinen.

Suuremman osatasavallan - kymmenmiljoonaisen Serbian - johto on toistaiseksi tiukasti Milosevicin kannattajien käsissä ja pienempi osatasavalta Montenegro ei tunnusta Kostunicaa liittopresidentiksi lainkaan. Uudessa liittoparlamentissakaan Kostunican kannattajilla ei ole enemmistöä.

Entisen presidentin Slobodan Milosevicin tukijat miehittävät hänen 13-vuotisen valtakautensa perintönä myös hallintokoneistoa, talouselämän johtopaikkoja ja armeijaa, joskin armeija johto vakuutti viikonvaihteessa kuuliaisuuttaan Kostunicalle.

Ennen pitkää ulkopoliittiseksi pulmaksi saattaa muodostua myös kysymys Milosevicin ja muiden YK:n Haagin tuomioistuimen sotarikoksista peräänkuuluttamien Jugoslavian johtomiesten saattaminen oikeuden eteen.

Yhtenäisyys ensin

Jättimäisen työtaakan edessä Kostunica on maininnut ensimmäiseksi tehtäväkseen Jugoslavian liittovaltion rippeiden - Serbian ja pikkuisen Montenegron - pitämisen koossa.

Sekä Montenegro että sodan jäljiltä YK:n ja Naton valvonnassa oleva, Serbiaan kuuluva albaanienemmistöinen Kosovon maakunta havittelevat kuitenkin itsenäisempää asemaa.

Ensi askeleena Kostunica lopetti Montenegron vastaiset pakotteet, jotka astuivat voimaan vuonna 1998 länsimielisen Milo Djukanovicin noustua presidentiksi.

Djukanovic on ilmoittanut suostuvansa neuvottelemaan Kostunican kanssa "Serbian demokraattisen enemmistön edustajana".
- Montenegrolla on kaksi mahdollisuutta: neuvotella Serbian kanssa asemastaan liittovaltiossa tai itsenäistyä, Djukanovic sanoi viikonvaihteessa.

Vallanvaihto ei ole hillinnyt itsenäisyyshaluja Kosovossakaan, missä lännen pelätään kääntävän selkänsä maakunnan vaatimuksille, kun Milosevicin sijaan on noussut demokraattisesti valittu presidentti.

Kostunica ehti suututtaa albaaneja, kun hän viikonvaiheessa vaati Belgradin otteen lujittamista Kosovossa.

- Kostunican valtaannousu on askel kohti demokratiaa, mutta se ei muuta tilannetta Kosovossa: haluamme itsenäistyä, Kosovon demokraattisen puolueen johtaja Hashim Thaci arvioi. Kosovon kaksimiljoonaisesta väestöstä 90 prosenttia on albaaneja.

Miljardiapu tarpeen

Länsi on luvannut nopeasti purkaa Serbian vastaiset talouspakotteensa, mutta liittovaltion taloutta ei saada jaloilleen ilman suurta apupakettia.

Kommunistisen talousjärjestelmän purku ja NATO:n Kosovon-sodan aikaisissa pommituksissa tuhottujen teollisuuslaitosten ja infrastruktuurin jälleenrakentaminen nielee suunnattomia summia.

- Jugoslavia tarvitsee ensimmäisen vuoden aikana kansainvälistä apua 500 miljoonaa dollaria (3,4 miljardia markkaa), Jugoslavian demokraattisen opposition (DOS) perustaman siirtymäajan kriisikomitean jäsen Mladjan Dinkic arvioi.

Kriisikomitea on hänen mukaansa saanut ainakin hetkellisesti kuriin inflaation, kun se on ottanut hallintaansa valtion keskuspankin varat ja pysäyttänyt dinaarien tulvan rahaliikenteeseen. Pimeillä markkinoilla Jugoslavian varjovaluutan, Saksan markan, kurssi putosi 40 dinaarista 22 dinaariin.

DOS:in johtajiin kuuluvan Zoran Djindjicin mukaan kiireisimpiin tehtäviin kuuluu "asiantuntijahallituksen" kokoaminen.
- Se keskittyisi kansainvälisten pakotteiden pikaiseen purkamiseen ja taloudellisen tuen hankkimiseen, hän hahmotteli.

DOS on kiirehtinyt myös ennenaikaisten presidentin- ja parlamenttivaalien järjestämistä Serbiassa, jonka presidentin ja Milosevicin läheisen liittolaisen Milan Milutinovicin virkakaudesta on jäljellä vielä kaksi vuotta.

Kostunican tukijat ovat valmiina kutsumaan kansalaiset jälleen kaduille puolustamaan demokratiaa, jos Milosevicin kannattajien hallitsema Serbian parlamentti panee kapuloita demokratisoitumisen rattaisiin.

- Painetta on pidettävä yllä, Kostunican vahvan tukialueen, Cacakin, kaupunginjohtaja Velja Ilic varoitti hiljattain.

STT-MH
13.10.2000

Ulkomaat -sivulle