Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki:

Peruspalveluministeriä ei tarvita, jos kunnat ovat yksin vastuussa palveluista

Jäätteenmäen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ministereistä voidaan yhtä hyvin luopua, jos heillä ei ole vastuuta peruspalvelujen turvaamisessa.

Juristi ja entinen oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki korostaa valtion perustuslain mukaista vastuuta peruspalvelujen turvaamisessa kaikille kansalaisille, vaikka valtaa onkin luovutettu kunnille.

- Tässä hallituksessa on oikein peruspalveluministeri. Mitä me teemme ministerillä, jos hänen vastauksensa on se, että vain kunnat ovat yksin vastuussa. Toki kunnilla on vastuu, mutta ei ole oikein, että hallituksen jäsenet pompottelevat vastuuta tai eivät ota sitä vastaan. Ministeri on sitä varten, että hänellä myös vastuu oman alansa kehittämisestä.

Jäätteenmäki sanoo, ettei hän ymmärrä mitä sosiaali- ja terveysministerillä ja peruspalveluministerillä ylipäätään tehdään, jos he vain sanovat, että kaikki on hyvin.

Jäätteenmäen mukaan hallitus myöntää, että jotain lamasta kärsineille peruspalveluille pitäisi tehdä, mutta rahaa ei anneta.

Opposition näkemyksen mukaan terveydenhuoltoon, vanhustenhuoltoon ja opetukseen pitää käyttää enemmän rahaa, jotta voidaan palkata henkilökuntaa. Puutteita ei voi sysätä yksin kuntien vastuulle.

Hoidettu hyvin kuralle

Kuntakartta on pääosin vihreä, miksei keskustavoittoisissa kunnissa ole hoidettu asioita kuntoon?
- Useissa kunnissa on hoidettu niin hyvin, että kunnan talous on mennyt kuralle. Joku toinen kunta säästää palveluissa ja pitää tehokkuusajattelua yllä.

- Valtaa on kunnilla, mutta rahoitusvastuu on valtiolla ja kunnilla yhdessä edelleenkin. Sen vuoksi valtionosuuksia annetaan. Vastuu on yhteinen ja se pitäisi tunnustaa. En ymmärrä, mitä me täällä eduskunnassakin puhutaan palveluista, jos katsotaan, että ne ovat kunnan asia.

- Ei kai sitten eduskunta ole vastuussa, jos hallitus ei ole vastuussa. Hammashuollon osalta hallitus toi hyvin esille, että näin me kannamme vastuun. Jos kyseessä on huono asia, kyllä hallituksen pitää kantaa silloinkin vastuu.

Yhteisövero sanelee paljon

Suomen Kuntaliitto on laskenut, että valtio on kymmenessä vuodessa vienyt kuntien taloudesta 26 miljardia markkaa. Summa on syöpynyt hyvin Keskustan puheisiin.

Keskeiset puolueet olivat kuitenkin hallituksissa tekemässä näitä kuuluisia leikkauspäätöksiä, joiden seurausvaikutuksia nyt kauhistellaan. Keskustan oppositiotaival on kestänyt viisi ja puoli vuotta.

Jäätteenmäki tukeutuu mieluusti vuoden 1995 perustuslakiuudistukseen. Siinä todetaan selkeästi, että kaikille Suomen kansalaisille pitää pystyä takaamaan koulutus, terveydenhoito ja sosiaalipalvelut. Viime kädessä tästä vastaa valtio.

- En halua väittää, että kaikilla kunnilla menisi huonosti, mutta meillä on 85 kuntaa, joilla tulot eivät riitä menoihin. Sekin kertoo jotain, että noin puolet kunnista on hakenut harkinnanvaraista valtionosuutta.

Jätteenmäki uskoo, etteivät kunnat imagosyistä hae turhaan harkinnanvaraista valtionosuutta. Kuntien talous on Jäätteenmäen mielestä kovasti riippuvaista yhteisöveron jakautumisesta.

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut eivät saisi kuitenkaan olla kiinni menestyvien yritysten sijoittumispaikoista ja siten kertyneistä verotuloista. Kuntien vetovoimaisuus on tosin seikka, johon ne voivat itse vaikuttaa, mutta yrityksen tulokseen poliitikot eivät voi vaikuttaa.

Taaksepäin katselu ei auta

Ajatus palaamisesta valtion nykyistä tiukempaan normiohjaukseen ei silti innosta Jäätteenmäkeä.

- Ei se auta, jos ei ole rahaa. Nytkin hammashoidosta valtio kustantaa vain osan. Jos valtio antaa kunnille lisää tehtäviä, niistä pitää sitten yhdessä sopia rahoitusta myöten. Jos valtio on aikaisemmin hoitanut tehtävän ja siirtää sen nyt kunnalle, valtiohan siinä säästää.

Jäätteenmäki kummastelee, että yhä vain puhutaan lamasta, ja selitetään asioita sillä. Seitsemään vuoteen ei olla enää eletty lamassa, vaan talous kasvaa.

- Laman jälkeen kunnilta on leikattu enemmän kuin laman aikana. Laman aikana jäi levy päälle, että nyt vain säästetään. Ja tärkeintä on talous. Kyllä valtio ja kunnat molemmat ovat sitä varten että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut pystytään tuottamaan.

Kuntaliiton laskelmien mukaan kuntien valtionosuuksia leikattiin eniten vuosina 1994 ja 1996, supistus puolittui vuonna 1997.

Keskusta on aina vastustanut kuntien pakkoliitoksia, mutta kuntien yhteistyötä puolue kannattaa. Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) ajatus 80 seutukunnasta saa Anneli Jäätteenmäen mietteliääksi.
- Yhteistyötä kannatan, jos siihen sisältyy pakkoa, sitä en.

Samaan aikaan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen ennätti jo vastata pääministerille tömäkästi ei.

Keskusta esittää alueellisia verohelpotuksia ns. Norjan malliin, mutta yhteisiä poliittisia tahdonilmauksia tähän suuntaan ei ole näköpiirissä.

Edelleen Keskusta on ilmaissut huolensa opetus-, sosiaali- ja terveydenhuollon huonosta palkkauksesta sekä työvoimapulanäkymistä, ja esittää 10 000 uuden työntekijän palkkausta 2001-2003.

Rahaa se vaatisi 350 miljoonaa markkaa, mikä ei ole puheenjohtajan mukaan suuri summa. Nyt rahaa kuluu samojen alojen työttömyyskorvauksiin.

Pätkätyöläisen puitteet

Anneli Jäätteenmäen mukaan olo oppositiojohtajana on ollut erittäin mielenkiintoista ja haastavaa. Keskustan lähtöasetelmat kunnallisvaaleihin ovat laimeasta vaalitaistosta huolimatta hyvät.

Puheenjohtajatyön hyviin puoliin kuuluu lukuisten ihmisten tapaaminen ja suoran palautteen saaminen. Se on kuulostanut väliin kipakaltakin, mutta pääasiassa erittäin asialliselta.

Ajatellaanko kentällä ehkä niin, että pätkätyöläinen ja vielä nainen, että puoluejohtoon voisi suhtautua jotenkin eri tavalla kuin ennen?

- Ei minulla ole mitään moittimista. Ihmiset keskittyvät asioihin. Toimittajat kysyvät tätä, mutta tavalliset ihmisten kanssa tulee esille arkielämän asiat.

MARGIT HARA
15.10.2000

Politiikka -sivulle