Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Uusi tekniikka avuksi hovioikeusmenettelyn kehittämisessä



Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa hovioikeusmenettelyä koskevien säännösten tarkistamista. Työryhmä ehdottaa uuden tekniikan, muun muassa puhelimen ja videokokouksen hyväksikäyttöä useissa erilaisissa yhteyksissä hovioikeusmenettelyn tehostamiseksi.


Työryhmä selvitti lainsäädäntömuutoksia, joilla hovioikeusmenettelyä voitaisiin tehostaa ja keventää, mutta jotka voitaisiin toteuttaa kiireellisesti ilman laajempia selvityksiä. Myös hovioikeusmenettelyn laajempaa kehittämistä valmistellaan oikeusministeriössä.

Uuden viestintätekniikan hyväksikäyttö olisi työryhmän mielestä yksi keino hovioikeusmenettelyn tehostamiseksi.

Työryhmä ehdottaa, että todistajia voitaisiin eräissä tilanteissa kuulla hovioikeudessa myös puhelimitse tai videokokouksessa. Ehdotuksen mukaan jutun asianosaiset ja todistajat voitaisiin myös kutsua oikeudenkäyntiin puhelimitse.

Jotta suullisia pääkäsittelyjä ei jouduttaisi lykkäämään, työryhmä ehdottaa myös, että oikeudenkäyntiä pakoileva vastaaja voitaisiin nykyistä useammin tuomita vankeuteen, vaikka hän on poissa hovioikeuden istunnosta.

Helsingin hovioikeuden presidentti Olli Huopaniemen johtama työryhmä luovutti tiistaina ehdotuksensa oikeusministeri Johannes Koskiselle (sd.).


Todistajien kuuleminen joustavammaksi

Suullisten istuntojen eli ns. pääkäsittelyjen määrä hovioikeuksissa on lisääntynyt. Nykyisin pääkäsittely järjestetään keskimäärin joka viidennessä jutussa.

Pääkäsittelyt sitovat huomattavasti aiempaa enemmän hovioikeuden työvoimaa. Keskimääräiset käsittelyajat ovat jonkin verran pidentyneet, ja ratkaisemattomien asioiden määrä on kasvanut vuodessa yli tuhannella.

Työryhmä toteaa suullisen oikeudenkäynnin olevan juttujen asianosaisille kirjallista menettelyä kalliimpaa. Menettelyuudistus on lisännyt selvästi myös syyttäjien työmäärää.

- Suullista todistelua helpottamalla voitaisiin keventää hovioikeuden pääkäsittelyä ja sen myötä koko nykyistä menettelyä. Nykyiset todistelua koskevat säännökset ovat pääosin vuodelta 1948, työryhmä huomauttaa.

Työryhmä ehdottaa, että todistajia ja muita henkilöitä voitaisiin rajoitetusti kuulla oikeudenkäynnissä puhelimitse tai esimerkiksi videokokouksen avulla. Tarvittaessa heidän kertomuksensa voitaisiin pääkäsittelyssä kuunnella myös käräjäoikeuden äänitteestä.

Ehdotuksen mukaan sellaisten henkilöiden ei enää aina tarvitsisi saapua hovioikeuden pääkäsittelyyn, joita on jo kuultu alioikeudessa ja joiden kertomusten uskottavuudesta ei hovioikeudessa ole kysymys. Tällaisia henkilöitä voisivat olla esimerkiksi asiantuntijatodistajat kuten oikeuslääkärit.

Edellytyksenä puhelimen käytölle oikeudenkäynnissä on, että jutun asianosaiset siihen suostuvat. Kuuleminen tapahtuisi osana hovioikeuden pääkäsittelyä ja se olisi järjestettävä niin, että asianosaisilla on mahdollisuus kuulla kertomus ja esittää kuultavalle kysymyksiä.

Vastaavanlaisia säännöksiä ei ole vielä voimassa. Oikeusministeriön työryhmä on ehdottanut puhelimen käytön lisäämistä ja videoneuvottelun mahdollistamista riita-asian valmistelussa käräjäoikeudessa.


Virallinen kutsu oikeudenkäyntiin myös puhelimitse

Työryhmä ehdottaa, että jutun asianosaiset voitaisiin kutsua pääkäsittelyyn myös puhelimitse. Myös esim. todistajat, asiantuntijat ja muut kuultavaksi kutsuttavat voitaisiin kutsua oikeudenkäyntiin puhelimitse, jos he siihen suostuvat. Nykyisin puhelimen käyttö ei ole tiedoksiannoissa mahdollista.

Myös kutsujen lähettämistä postitse yksinkertaistettaisiin niin, että valittaja ja hänen vastapuolensa voitaisiin kutsua pääkäsittelyyn hänen oikeudelle ilmoittamaansa osoitteeseen lähetetyllä tavallisella kirjeellä.

Jos asianosaisella on oikeudessa asiamies, hänelle voitaisiin lähettää myös asianosaiselle tarkoitettu henkilökohtainen kutsu.


Valmistelu tehokkaammaksi

Työryhmä ehdottaa siirtymistä järjestelmään, jossa valittajan vastapuoli vastaisi ensi sijassa oma-aloitteisesti valitukseen.

Se, että hovioikeus nykyisin pyytää valittajan vastapuolelta vastauksen viran puolesta, teettää hovioikeuden henkilöstöllä paljon työtä, viivyttää asian etenemistä ja aiheuttaa asianosaiselle kuluja.

Jotta valittajan vastapuoli osaisi valvoa oikeuksiaan, käräjäoikeuden tehtäväksi tulisi ilmoittaa hänelle siitä, että jutun toinen osapuoli on ilmoittanut päätökseen tyytymättömyyttä. Ilmoituksen voisi hoitaa joustavasti esim. puhelimella tai sähköpostilla. Uudistuksen ei arvella lisäävän merkittävästi käräjäoikeuksien työmäärää.

Ehdotuksessa korostetaan myös hovioikeuden työtapojen kehittämistä ja tehokkaan valmistelun merkitystä.

Valittajan olisi nykyistä tarkemmin perusteltava valituskirjelmässään, miksi suullisen pääkäsittelyn järjestäminen asiassa olisi tarpeen. Myös valmistelusta vastaavan jäsenen sekä kahden jäsenen ja esittelijän muodostaman ratkaisukokoonpanon toimivaltaa laajennettaisiin.


Poissaoleva vastaaja voitaisiin tuomita vankeusrangaistukseen

Työryhmä ehdottaa, että hovioikeuden pääkäsittelyä pakoileva vastaaja voitaisiin tietyin edellytyksin tuomita poissaolostaan huolimatta hovioikeudessa vankeusrangaistukseen.

Vastaaja, jonka henkilökohtainen kuuleminen hovioikeudessa ei ole tarpeen, voitaisiin ehdotuksen mukaan tuomita vankeuteen, vaikka häntä ei ole henkilökohtaisesti kuultu hovioikeuden pääkäsittelyssä.

Edellytyksenä olisi, että vastaajaa on alioikeudessa henkilökohtaisesti kuultu niistä vaatimuksista, joita valitus koskee, että hänelle on ilmoitettu mahdollisuudesta ratkaista asia poissaolosta huolimatta ja että vastaajan puolustuksesta pääkäsittelyssä on asianmukaisesti huolehdittu.

IKK
13.10.2000


Kotimaa -sivulle