Funktionaalisuuden nousu edellyttää laajaa tiedeyhteistyötä
Funktionaalisuuden nousu yhä vahvemmaksi elintarviketrendiksi edellyttää teollisuudelta aiempaa laajempaa tieteellistä pohjatyötä.Tohtori Jukka Kaitaranta Turun yliopistosta korostaa monitieteellisen tutkimuksen tarvetta terveysvaikutteisten tuotteiden kehitystyössä.
- Kuluttajien on voitava luottaa erilaisiin elintarvikkeiden markkinoinnissa käytettäviin väittämiin, Kaitaranta toteaa.
Kaitaranta ryhtyi lokakuun alussa laatimaan toimintastrategiaa Turun yliopiston yhteyteen perustettavalle Funktionaalisten Elintarvikkeiden Kehittämiskeskukselle.
Projektijohtajan tehtävänä on luoda uudesta keskuksesta laajapohjainen asiantuntijayksikkö, jolla on hyvät yhteistyöverkostot sekä teollisuuteen että kansalliseen ja kansainväliseen elintarvike-, terveys- ja lääketutkimukseen. Kehittämiskeskus saa myös omat laboratorio- ja tuotekehitystilat.
- Keskuksen tehtäksi ei tule yksittäisten tuotteiden kehittäminen ja kaupallistaminen, vaan tarkoitus on muodostaa silta soveltavien tieteiden ja teollisuuden tuotekehityksen välille, Kaitaranta visioi.
Asiantuntemusta terveysväittämien todentamiseen
Projektijohtaja Kaitaranta huomautti, että terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinointia koskeva lainsäädäntö laahaa Suomessa ja EU:ssa vielä pahasti teollisuuden tuotekehityksen jäljessä.
Kaitarannan mukaan selkeä laki olisi tarpeen, jotta kuluttajat eivät hämääntyisi monenkirjavista terveysvaikutuksiin viittaavista väittämistä.
Hän ei kuitenkaan innostu esittämään, että Funktionaalisten Elintarvikkeiden Kehittämiskeskuksesta tehtäisiin elintarvikkeiden terveysvaikutuksia todentava elin.
- Sen sijaan ei ole poissuljettua, että keskus tarjoaa sitä varten käyttöön asiantuntemusta, Kaitaranta muotoilee.
Uuden Kehittämiskeskuksen rahoitus tulee alkuvaiheessa Turun yliopistolta, mutta Kaitaranta pitää olennaisena myös elinkeinoelämän mukaantuloa toiminnan päästyä käyntiin.
- Konkreettiset sidokset elinkeinoelämään ovat tärkeitä. Keskuksen tehtävänä on puskea tai vetää asioita eteenpäin sidosryhmäverkostonsa voimalla, hän painottaa.
Kaitaranta näkee funktionaalisille elintarvikkeille olevan selvää sosiaalista tilausta nykyaikaisessa hyvinvointivaltiossa. Kuluttajat ovat aiempaa tietoisempia ruoan ja terveyden välisistä yhteyksistä, ja lisäksi ihmiset elävät yhä iäkkäämmiksi.
- Esimerkiksi osteoporoosin ja ravinnon yhteys on kuluttajilla hyvin tiedossa, Kaitaranta toteaa.
Hän lisäsi, että kaikista elintarvikkeista ei toki tule funktionaalisia, vaan peruselintarvikkeita tarvitaan jatkossakin.
FF-IA
13.10.2000
