Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Työnantajat ja työntekijät eri mieltä veroluonteisten sosiaalimaksujen leikkauksista



Heikkojen vuosien varalle kerättävien EMU-puskureiden täyttyminen tuo mahdollisuuden pienentää pääosin työnantajien maksamia työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja.


Mahdollinen alennus supistaisi myös työntekijöiden kokonaisveroastetta, koska alennus näkyisi heidänkin maksuosuudessaan. Työntekijät ja työnantajat ovat kuitenkin hyvin eri mieltä alennuksista.

Työntekijöiden edusmiehet vastustavat alennuksia, koska niiden pelätään nakertavan eläkejärjestelmän uskottavuutta.

Työnantajat lähtevät siitä, että alennukset toteutetaan EMU-puskureista sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Kun puskurit täyttyvät, lisämaksuista voidaan luopua. Alennusten sanotaan parantavan työllisyyttä.

Alustavien laskelmien perusteella työeläkemaksua voitaisiin alentaa noin 0,5-1 prosenttiyksikköä. Alennuksesta puolet tulisi työnantajan hyödyksi, puolet työntekijän.

Tel-maksu on nyt keskimäärin 21,5 prosenttia. Työnantajan osuus siitä on keskimäärin 16,8 prosenttia ja työntekijän 4,7 prosenttia.

Jos tel-maksua alennettaisiin yhteensä esimerkiksi 0,5 prosenttiyksikköä, yksityisten työnantajien maksurasitus pienentyisi noin 0,5 miljardilla markalla vuodessa.

Noin 10 000 markan palkkatuloista vastaavan siivun (0,25) osuus työntekijälle olisi 300 markkaa vuodessa.

Työttömyysvakuutusmaksun alennusvaraksi on arvioitu 0,6 prosenttiyksikköä. Sekin jakaantuisi tasan maksajien kesken.


"Maksurasitteen siirto tuleville sukupolville"

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääsihteeri Seppo Junttila muistuttaa, että eläkejärjestelmää on aina tarkasteltava vastuullisesti ja pitkällä aikavälillä.

- Vuoden 2010 paikkeilla on tarve nostaa jyrkästi tel-maksua. Jos maksua nyt alennetaan tai se jäädytään nykytasolle, se tarkoittaa vain sitä, että vielä nyt töissä oleva sukupolvi siirtää eläkemaksuja seuraavien ikäluokkien maksettavaksi, hän perusteli järjestön kielteistä kantaa tel-maksujen alennukseen.

Junttilan mielestä nyt olisi varmistettava, että eläkemaksut kehittyvät tasaisesti.
- Näin voidaan vaimentaa maksun tulevia nousupaineita.

STTK katsoo, että alennus ei myöskään sovi nykyiseen suhdannetilanteeseen. Kun taloudessa menee hyvin, rahaa pitäisi pistää säästöön eikä kiertoon.


"Korkea työttömyys pahin uhka eläkejärjestelmälle"

Johtaja Markku Koponen Palvelutyönantajista katsoo, että tel-maksujen alennusta ei pitäisi sotkea suhdanteisiin, koska silloin alennuksiin sopivaa aikaa ei löydy koskaan.

- Taantuman aikaan työantajamaksujen alennuksiin ei ole varaa. Nousukaudella puhutaan ylikuumenemisesta, hän kuittasi.

Koposen mukaan työnantajamaksuja on saatava alaspäin, koska suurin ongelma on koko ajan korkealla pysytellyt rakenteellinen työttömyys.

- Jos työeläkemaksua alennettaisiin, sillä olisi myönteisiä työllisyysvaikutuksia ja se vahvistaisi osaltaan työeläkejärjestelmän kestokykyä tulevaisuudessa, Koponen sanoi.
- Työttömyys on järjestelmän sietokyvyn kannalta pahin uhka, hän jatkoi.

Lisäksi Koponen muistuttaa maksujen olevan korkeampia kuin aikanaan sovittiin. Hänen mukaansa tarvittavaa joustoa eläkejärjestelmään on saatu myös eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan uudistamisella. Junttilan mukaan osakesijoituksista tuleva pelivara on vähäinen.


Vääntö vuoden 2001 maksuista on jo alkanut

Tel-maksun alentamisesta neuvoteltiin jo viime vuoden lopussa, koska tätä kautta kerätty osuus EMU-puskureihin oli jo täyttymässä. Tuolloin alennukseen ei Koposen mukaan menty, koska järjestelmään oli jääty velkaa laman aikana. Tämä velka saadaan kuitattua tänä vuonna.

Koponen kertoi, että nyt puskuri on jo noin 5 prosenttia palkkasummasta. Puskureista sovittaessa tasoksi asetettiin 2,5 prosenttia tel-maksun alaisesta palkkasummasta. Näin kasassa olisi jo lähemmäs 8,5 miljardia markkaa.

Työmarkkinaosapuolten olisi tehtävä esityksensä ensi vuoden tel-maksusta sosiaali- ja terveysministeriölle ensi kuun aikana.

Työttömyysvakuutusmaksusta esitys olisi saatava jo tämän kuun aikana. Jos maksu aiotaan pitää nykyisellään, lakia olisi muutettava.

Näin siksi, että EMU-puskureista sovittaessa päätettiin, että työttömyysvakuutusmaksun kautta tulevan puskurin suuruus on noin 3 miljardia markkaa. Maksua alennettiin jo viime vuonna.

Nyt keskustelua käydään lähinnä siitä, pitäisikö tähänkin järjestelmään ulottaa jonkinlaista lisäjoustoa. STTK:n Junttila toivoo perusteellisempaa keskustelua.

- Olisi syytä pohtia, olisiko järkevä tarkistaa lakia, koska taloudellinen tilanne on niin hyvä. Puskuria voitaisiin kasvattaa suuremmaksi, ja taantuman aikana työttömyyden kustannuksiin olisi käytettävissä suurempi summa, hän sanoi.

- Näin ostovoima säilyisi taantuman aikana suurempana kuin muutoin.


EMU-puskurit

  • EMU-puskureista sovittiin vuoden 1997 lopussa. Niillä pehmitettiin Euroopan rahaliittoon karsaasti suhtautuneita ay-liikkeen edustajia suopeammiksi yhteiselle rahalle.

  • Puskureiden idea on, että hyvinä aikoina työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään tarvetta enemmän. Näin huonoina aikoina voidaan pienentää maksujen nousupainetta, mikä helpottaa yritysten mahdollisuuksia työllistää. Puskuria on siis kerätty kahta kautta.

  • Työnantajien työttömyysvakuutusmaksu on nyt 5 miljoonan markan palkkasummaan 0,9 prosenttia. Sen ylittävältä osuudelta maksu on 3,45 prosenttia. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on 1 prosentti palkasta.

  • Sopimuksen mukaan tähän puskuriin kerätään rahaa 3,6 prosentin työttömyydestä aiheutuvien menojen määrä. Taantuman aikaan puskurissa voi olla yhtä suuri aukko. Tämän vuoden maksutuotoista arviolta noin 10 prosentin siivu on puskurirahaa. Tätä puskuria varten eduskunta sääti lain 1998.

  • Tel-järjestelmässä puskurin suuruudeksi sovittiin 2,5 prosenttia vuotuisesta tel-maksun alaisesta palkkasummasta. Tel-maksu on keskimäärin 21,5 prosenttia, josta työnantajan osuus on 16,8 ja työntekijän 4,7 prosenttia. Tel-maksusta noin 1 prosenttiyksikköä on osoitettu EMU-puskuriin.

  • Alun perin puskureiden arvioitiin täyttyvän 2002-2004.

    STT-IA
    13.10.2000


    Talous -sivulle